Muita terapiamuotoja

Kognitiivinen lyhytterapia

Kognitiivisessa lyhytterapiassa keskitytään ongelma-alueen ratkaisuun

Terapia auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään oireita ja ongelmia tuottavia haitallisia toimintatapoja. Terapia käynnistää ohjatun läpityöskentelyn toimintatapojen muuttamiseksi sekä esimerkiksi elämäntilanteesta johtuvan ongelma-alueen ratkaisemiseksi sekä tunteiden säätelemiseksi vaikeassa tilanteessa.

Tietoa kognitiivisesta lyhytterapiasta

Kognitiivinen lyhytterapia on ajallisesti rajattu, ongelma-alueen ratkaisuun keskittyvä terapiamuoto. Se tukee sekä kehittää asiakkaan omaa itseymmärrystä ja itsehoitoa.

Terapia on ajallisesti rajattua sekä kohdennettu muutamiin kohdeongelmiin, määriteltyihin tavoitteisiin tähtäävää, työtavoiltaan aktiivista ja itsevastuullista. Kognitiivinen terapia on muutoshakuista; se muuttaa jotakin osaa ihmisen ajattelu- ja toimintatottumuksissa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa tutkimme ajatuksia ja tunteita sekä niihin liittyviä haitallisia uskomuksia ja toimintamalleja. Kognitiivinen lyhytterapia auttaa oppimaan tunneilmaisua ja tunnesäätelyä.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa terapeutti ja asiakas työskentelevät yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen aktiivisesti. Terapeuttinen työskentely painottuu nykyhetkeen sekä tulevaan.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa asiakas saa toivoessaan oman terapiaprosessinsa tueksi erilaisia harjoituksia tapaamisten välille, joita voidaan yhdessä käydä läpi tapaamisissa. 

Mihin tilanteisiin tai oireisiin kognitiivisesta lyhytterapiasta voi saada apua?

Kognitiivinen lyhytterapia on erittäin tehokas hoitomuoto mm.

• ahdistuneisuushäiriöissä
• unettomuudessa
• pelkotiloissa
• riippuvuussairauksissa
• murehtimisessa
• suuret elämän muutokset

Skeematerapia

Skeematerapian on kehittänyt yhdysvaltalainen psykoterapeutti Jeffrey Young. Skeematerapia on terapiamenetelmä, jota käytetään tunnelukkojen eli skeemojen työstämiseen. Menetelmä pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan ja siihen on yhdistetty monien eri terapiamuotojen parhaiten toimivia ominaisuuksia.

Terapiassa tunnistetaan haitallisia tunnelukkoja, mielentiloja sekä edellä mainittuihin liittyviä ajattelu-, toiminta- ja selviytymistapoja. Tunnelukot ovat yleensä jo lapsuudessa tai nuoruudessa opittuja haitallisia kokemisen tapoja. Ne ovat saattaneet olla kokemuksia, joissa hänen tunnetarpeisiinsa ei ole vastattu tai häntä on vähätelty tai satutettu. Lapsella tai nuorella voi olla myös rakkaudettomuuden, hyväksymättömyyden ja arvottomuuden kokemus. Aikuiset ovat omasta mielestään ehkä tarkoittaneet hyvää, mutta eivät ole ymmärtäneet, mitä lapsi tai nuori olisi tarvinnut. Kun tarpeeseen ei vastata, se jättää tyhjän olon ja satuttaa.

Voimakkaiden ja toistuvien kokemusten seurauksena voi muodostua tunnehaavoittuvuutta. Tällöin vastaavat tilanteet muodostuvat haastaviksi ja ne vaikeuttavat tunteiden kokemista ja ilmaisemista jatkossakin esimerkiksi parisuhteessa tai muissa ihmissuhteissa. Ihmiset eroavat myös jonkin verran synnynnäisesti toisistaan esimerkiksi sen suhteen, miten he asioihin reagoivat. Toiset ovat esimerkiksi pelokkaampia tai itkuherkempiä kuin toiset.

Usein tunnelukkoihin liittyy syyllisyyden ja häpeän tunteita. Ihminen ikään kuin tietää miten kyseessä olevassa tilanteessa pitäisi ajatella ja toimia ja toisaalta hän on kyvytön voimakkaiden tunteiden ohjaamana toimimaan toisin. Tunteiden kanssa on helpompi olla, kun ja niitä oppii tunnistamaan ja säätelemään. Suhtautuminen omiin tunteisiin on mahdollista muuttaa skeematerapian avulla.

Gestalt- eli hahmoterapia

Gestalt- eli hahmoterapia on psykoterapian suuntaus, joka painottaa yksilön kokemusta nykyhetkessä – tässä ja nyt. Nykyhetkeä tutkitaan luovasti ja kokemuksellisesti asiakkaan ja terapeutin välisessä vuorovaikutuksessa sekä asiakkaan elämässä. Puhumisen ohella terapeutti voi ehdottaa kokeiluja ja käyttää toiminnallisia menetelmiä.

Terapian perustana on asiakkaan ja terapeutin välinen arvostava kohtaaminen. Tulkinnan ja analysoinnin sijasta tutkitaan välittömiä havaintoja, kehollisia tuntemuksia, ajatuksia ja tekoja. Asiakasta autetaan tiedostamaan suhdetta itseensä ja toisiin, sekä terapiatilanteessa että sen ulkopuolella. Tavoitteena on tulla tietoiseksi omista tavoista ilmaista – tai olla ilmaisematta – tunteita ja tarpeita sekä löytää uusia keinoja tunteiden säätelyyn.

Kehollinen tietoisuus ja ilmaisu mahdollistavat mm. menneisyyden traumojen käsittelyn. Hahmoterapiassa tutkitaan mm. sitä, miten aiemmat kiintymyssuhteet ilmenevät nykyisissä ihmissuhteissa. Nykyhetkessä tapahtuva työskentely tarjoaa korvaavan kokemuksen, vahvistaa voimavaroja ja parantaa asiakkaan kykyä olla läsnä. Myönteinen muutos käynnistyy, kun asiakas alkaa tiedostaa ja hyväksyä itseään sellaisena kuin hän on.

Hahmoterapiassa työskentelyn ytimessä on käsitys kaikkien ilmiöiden keskinäisestä riippuvuudesta: ihminen ei elä tyhjiössä, vaan osana ympäristöä ja ihmissuhteiden verkostoa. Rakennamme ja toteutamme minuuttamme aina suhteessa toisiin ihmisiin.

Hahmoterapiaan voit tulla mm. ahdistuneisuuden, masennuksen, uupumuksen ja parisuhdeongelmien kanssa, hakemaan apua ihmissuhteissa, vanhemmuudessa tai työssä koettuihin haasteisiin. Hahmoterapia sopii myös omien voimavarojen ja luovuuden tunnistamiseen sekä eksistentiaalisten kysymysten käsittelyyn.

Gestalt- eli hahmoterapiaa on kehitetty 1940-luvulta lähtien. Se on saanut vaikutteita useista eri psykologian, psykoterapian ja filosofian suuntauksista. Gestaltterapia‑termin taustalla on saksankielinen sana Gestalt, joka merkitsee hahmoa, muotoa tai kokonaisuutta.

Logoterapia

Logoterapia on itävaltalaisen neurologin, psykiatrin ja filosofian tohtori Viktor Franklin (1905-1997) kehittämä filosofinen terapiamuoto, jonka teoreettisina perusoletuksina pidetään ihmisen tahdon vapautta, tahtoa tarkoituksen löytämiseen ja elämän tarkoituksellisuutta. Nämä kolme ihmisenä olemisen ominaisuutta löytyvät Franklin mukaan jokaisen ihmisen tajunnan henkisestä ulottuvuudesta, joka poikkeaa tajunnan psyykkisestä ulottuvuudesta. Franklin logoterapiaa kutsutaan syntyhistoriansa vuoksi myös Wienin kolmanneksi psykoterapian koulukunnaksi Sigmund Freudin psykoanalyyttisen ja Alfred Adlerin individuaalipsykologisen koulukunnan jälkeen. Mutta -toisin kuin psykiatria-perustainen psykoanalyysi ja psykologia-perustainen individuaalipsykologia – logoterapia perustuu eksistentiaalis-fenomenologis-hermeneuttiseen teoriaan eli logofilosofiaan, ja eksistenssianalyysiin, joka tarkoittaa ihmisen ymmärtämistä, tulkitsemista ja hoitamista logoteoreettisen häiriöiden diagnosointimallin pohjalta. Logoterapian keskiössä on holistinen ihmiskäsitys, tulevaisuuteen suuntautuminen ja universaalien arvojen todellistaminen tarkoitusarvoja toteuttamalla. Logoterapia on Keski- ja Etelä-Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa ja Etelä-Amerikassa yleisesti tunnettu ja laajasti käytetty terapiamuoto. Suomeen logoterapia on rantautunut 1960-luvulla.

Logoterapia keskittyy ihmisen tajunnan henkisen ulottuvuuden häiriöiden hoitoon. Näitä häiriöitä ovat kaikki eksistentiaaliset (omaan ja yleisesti olemassaoloon liittyvät) ja tarkoitukseen liittyvät häiriöt, esim. yleinen ahdistuneisuus ja masennus, tarkoituksettomuuden tunteet, kuolemaan tai sairauteen liittyvät pelot, oman elämän tarkoituksen menettämisen tai tarkoituksen vääristymisen kokemukset ja ahdistusta aiheuttavat ristiriidat ulkopuolisen todellisuuden ja oman itsen välillä. Psykoterapiat keskittyvät ihmisen tajunnan psyykkisen ulottuvuuden häiriöiden hoitamiseen. Näitä ovat kaikki emootioihin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen, havaitsemiseen, psykosomatiikkaan ja ihmissuhteessa saamamme palautteen käsittelemiseen liittyvät häiriöt. Logoterapia ja psykoterapia eivät voi korvata toinen toisiaan, koska ne keskittyvät ihmisen tajunnan eri ulottuvuuksien häiriöiden hoitamiseen, ja nämä häiriöt ovat etiologialtaan ja laadultaan erilaisia. Logoterapia ja monet psykoterapiamuodot voivat kuitenkin täydentää toisiaan ja toimia yhdessä ihmisen mielenterveyden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa.

Ongelman laadusta riippuen logoterapiassa keskustellaan ja käydään läpi asiakkaan elämäntilannetta tarkoituskeskeisestä näkökulmasta, tehdään logoterapeuttisia harjoituksia, muodostetaan uudenlaista minäkuvaa, löydetään omia tarkoituksia sekä harjoitellaan tarkoitusten toteuttamista omassa elämässä. Tarkoituksellinen elämä merkitsee omien merkitysyhteyksien laajentumista ja näkökulman muuttumista: havahtumista uusille mahdollisuuksille ja niiden toteuttamista arvosisältöisesti jokaisen omassa elämässä.

Logoterapia ei kuulu psykoterapioiden eikä lyhytterapioiden, vaan ns. eksistentiaalisten terapioiden kenttään. Näistä eksistentiaalisista terapioista logoterapia poikkeaa kuitenkin omien spesifien menetelmiensä ja selkeän, franklilaisen teoriaperustansa tähden. Logoterapian periaatteita ja menetelmiä on käytetty ja voidaan soveltuvasti käyttää hyvin myös joissakin psykoterapioissa ja psykologin vastaanotolla.

Logoterapia voi olla lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Terapiaprosessin kesto riippuu täysin asiakkaan/asiakkaiden tilanteesta ja siitä, minkä laatuisia asioita terapiassa kulloinkin nousee esille. Tyypillisimmät logoterapian terapiamuodot ovat yksilöterapia, pariterapia ja vertaisryhmäterapia.

Psykofyysinen terapia 

Psykofyysisessä terapiassa eli kehoterapiassa keskiössä on keho-mieli –yhteyden huomioiminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat erottamattomasti toisiinsa kytkeytyneitä. Kehomme tallentaa kokemuksemme ja esim. traumat elävät monesti kehossamme erilaisin oirein. Psykofyysisessä terapiassa voidaan puhumisen lisäksi työskennellä kehollisin menetelmin. Huomiota kiinnitetään kehotietoisuuteen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Ymmärrys hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä on kehoterapian keskiössä. Terapiasuhteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutteiseen tunnesäätelyyn ja tavoitteena on asiakkaan itsesäätelytaitojen kehittyminen. 

Psykofyysisessä terapiassa on mahdollista lisätä tietoisuutta omista toimintastrategioista ja vuorovaikutuksessa olemisen tavoista ja oppia tämänhetkisen elämän kannalta tarkoituksenmukaisempia malleja. Psykofyysisesti voimme myös avata traumoja turvallisesti ja tarjota kokemuksen turvallisuudesta, yhteydestä ja säätelystä. Yhtenä psykofyysisen terapian olennaisena tavoitteena voidaan pitää tunteiden säätelyn joustavuutta ja laajempaa kirjoa. Psykofyysisessä terapiassa voidaan työskennellä hyvin hienovaraisin menetelmin. Käytetyt menetelmät ovat aina suhteessa terapiasuhteen laatuun ja terapian senhetkiseen kontekstiin. 

Psykofyysinen työskentelytapa on integratiivinen ja monen eri psykoterapiasuuntauksen edustajat ovat kokeneet mielekkääksi yhdistää sitä omaan viitekehykseensä. Väestöliiton terapiapalveluissa psykofyysiset terapeuttimme ovat suorittaneet vähintään psykofyysisen psykoterapian perusteet (30 op) koulutuksen. 

Kognitiiviskehollinen terapia

Kognitiiviskehollinen terapia eli MBB® kuuluu kehoterapioihin, jotka pyrkivät vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä. Monilla meillä on heikko yhteys omaan kehoomme. Nykyisen neurotieteen mukaan, ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehostaan nousevia signaaleja. MBB-terapiassa opitaan tunnistamaan ja tulkitsemaan näitä signaaleja. MBB®-terapia on kustannustehokasta kognitiiviskehollista lyhytterapiaa, jolla saadaan usein hyviä tuloksia jo 12 terapiakäynnillä ja oikein ajoitetuilla seurantatapaamisilla.

Apua erilaisiin tilanteisiin

MBB-terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia muun muassa seuraavissa haasteissa: ahdistus, masennus, uniongelmat, erilaiset addiktiot (riippuvuudet), PTSD-oireet (post-traumaattinen stressioireyhtymä), tunteiden säätelyn haasteet (esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa) ja kroonisen kivun hallinta. Kaltoinkohtelu lapsuudessa, henkinen ja fyysinen väkivalta parisuhteessa, krooniset kivut, koulu- tai työpaikkakiusaaminen aiheuttavat usein trauman, jonka johdosta kehon ja mielen yhteys katkeaa. MBB-terapialla tämä yhteys voidaan rakentaa uudelleen. Mind-Body Bridging -terapialla on saavutettu hyviä tuloksia seksuaaliväkivallan aiheuttamien akuuttien kriisien ja traumojen hoidossa.  Kokemusten mukaan MBB-terapia ehkäisee PTSD-oireiden (post-traumaattinen stressioireyhtymä) kroonistumista.

Resilienssin kasvattaminen ja työhyvinvointi

MBB-terapialla voidaan parantaa itsesäätelyä, joka puolestaan parantaa ihmisen resilienssiä eli palautumiskykyä. Menetelmä lisää itsensä johtamisen taitoja, innovatiivisuutta, kukoistusta ja työhyvinvointia sekä kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä ja elämän hallintaa.  Menetelmä tuo apua myös stressin hallintaan, työuupumuksesta toipumiseen ja sen ehkäisyyn. Vahva resilienssi tukee yksilöitä elämään kokonaisuudessaan hyvää ja merkityksellistä elämää. MBB®-menetelmän avulla työn kuormittavuus vähenee, jolloin myös riski uupua tai sijaistraumatisoitua pienenee.

Tutkittua, turvallista ja vaikuttavaa

Mind-Body Bridging -terapian (MBB®) on kehittänyt psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Block.  MBB® on näyttöön sekä aivotutkimukseen perustuva terapeuttinen ja valmentava menetelmä, jonka vaikuttavuutta on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Terapia on sertifioitu näyttöön perustuvana interventiona USA:ssa. Mind-Body Bridging – päihderiippuvuusohjelma sekä -uniohjelma ovat hyväksytty USA:n kansalliseen käypähoitorekisteriin (NREPP). Suomessa Oulun Yliopisto on jo muutaman vuoden ajan tehnyt MBB-terapiaan liittyvää tutkimusta. Lisää tietoa vaikuttavuustutkimuksista löydät täältä: https://www.mbbfinland.fi/tutkimukset.

Kirjallisuusterapia 

Kirjallisuusterapia tai sanataideterapia tarkoittaa terapeuttista prosessia, jossa hyödynnetään joko valmista kirjallista aineistoa tai itse tuotettua tekstiä. Terapian ytimessä myös kirjallisuusterapiassa on dialogi ja kohtaaminen terapeutin kanssa. Prosessille sovitaan henkilökohtaiset tavoitteet ja menetelmät.  

Kirjallisuusterapia tukee tunteiden ilmaisua ja tunnesäätelytaitoja, sanoittaa kiperiä ihmissuhteita ja kokemuksia sekä auttaa artikuloimaan ja käsittelemään monenmoisia elämän haasteita ja kipeitä muistoja. Kirjallisesti jaettu kokemusmaailma ja terapeutin kanssa kohdatuksi tuleminen vahvistavat itsearvostusta.  

Kirjallisuusterapia kehittää myös keskittymiskykyä. Terapeutin kanssa valikoitujen teosten lukeminen ja oma kirjoittaminen avaavat vertaiskokemuksia ja parhaimmillaan uusia näkökulmia omaan elämään.  

Kirjallisuusterapia sopii käytettäväksi osana monenlaista terapiaa; yksilöterapiaa ja pariterapiaa, seksuaaliterapiaa, päihdeterapiaa jne. 

Taideterapia

Taideterapia tarjoaa vaihtoehdon verbaaliterapioille. Kunkin asiakkaan työskentelyprosessi on ainutlaatuinen ja uniikki. Ekspressiivinen taideterapia integroi yhteen erilaiset taidemuodot. Työskentelyn näkökulma on vahvasti monitaiteinen. Kuva, musiikki, draama, runous, tanssi, liike, kirjoittaminen sekä tarinankerronta yhdistyvät toisiinsa ainutlaatuisella tavalla.

Taideterapiassa on kyse vuorovaikutuksesta, oppimisen tervehdyttävästä ja uutta luovasta muutosprosessista. Yksilöllinen uusiutuminen on jokaiselle ihmiselle mahdollista läpi koko elämän. Taideterapeutti on suhteessa asiakkaaseensa rinnalla kulkija, havainnoija ja peili. Terapeutin tehtävänä on tukea asiakasta löytämään uusia itseilmaisunsa keinoja omille tunteilleen ja kokemuksilleen. Uusien näkökulmien etsiminen on myös tärkeää.

Työskentelyprosessi käynnistyy aina tavoitteiden asettamisesta ja yhteistyön rakentamisesta.

Taideterapiatyöskentelyssä lähtökohtaisesti keskitymme nykyhetkeen ja käsillä oleviin toimintamahdollisuuksiin. Avoimuuteen pyrkivä vuoropuhelu taideterapiassa luo pohjan turvalliselle vuorovaikutukselle. Kyselemisen ja ihmettelemisen taito taideterapiaprosessin sisällä on tärkeää ja tukee asiakkaan oman kasvun prosessia. Asiakas alkaa vähitellen siirtää terapiassa oppimaansa oman arkielämänsä rakennusaineeksi. Yksilön oppimisprosessilla voidaan nähdä näin myös välillisiä ja positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Taideterapiatyöskentely on tavoitteellista ja strukturoitua. Ekspressiivisen taideterapian näkökulma on fenomenologinen, ilmiöitä tutkiva ja filosofinen. Taideterapeuttiset menetelmät voivat olla myös opetuksen ja työnohjauksen välineitä. Työnohjaus on väline oman työn sisällölliseen tutkimiseen, kehittämiseen ja laadun tarkkailuun.

Musiikkiterapia

Musiikkiterapia on musiikkia ja terapiaa yhdistelevä terapiamuoto, jossa musiikin eri elementtejä kuten rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, ja dynamiikka, käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Musiikkiterapiaistunto on luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja.

Musiikkiterapian menetelmät ovat esimerkiksi improvisaatiot soittimilla ja äänellä, laulaminen ja soittaminen, musiikin kuunteleminen, laulujen tekeminen, kehonilmaisu, piirtäminen ja maalaaminen, kirjoittaminen ja sanoittaminen. Menetelmien yhdistäminen on osoittautunut tehokkaaksi saavuttamaan asetettuja terapiatavoitteita.

Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille.

Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten, että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Sen avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa, edistää itsetuntemusta sekä kehittää elämänhallintaa. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa aikaan vuorovaikutusta, antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Musiikkia käytetään hyväksi myös kivun hoidossa.