Psykoterapiassa on useita suuntauksia, joissa ihmismieltä lähestytään hieman eri näkökulmista. Suuntausten tuloksellisuudessa ei tutkimusten mukaan ole merkittäviä eroja. Tärkeintä terapeuttisessa työskentelyssä on asiakkaalle sopiva työskentelytapa sekä terapeutin ja asiakkaan välinen toimiva yhteistyö.

Integratiivinen psykoterapia

Integratiivisella psykoterapialla tarkoitetaan psykoterapiaa, joka yhdistää teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.

Psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi

Psykodynaamisessa perinteessä ajatellaan, että kun ihminen tulee tietoisemmaksi tavoistaan kokea asioita ja pystyy tarkastelemaan ristiriitaisia kokemuksiaan, hänen ahdistuksensa vähenee ja hän pystyy tekemään tietoisempia valintoja siitä, miten haluaa elää. Ajatellaan, että vaikka aluksi tietoisuus jopa lisäisi ahdistusta niin pidemmällä tähtäimellä tutkiva ote, jossa asiakasta ei ohjailla tai tarjota hänelle pikaisia ratkaisuja tuottaa kestävän lopputuloksen (rinnakkaisia termejä: Psykoanalyyttinen psykoterapia, analyyttinen psykoterapia).

Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivisessa psykoterapiassa ajatuksena on, että tutkimalla ongelmallisia ajatuksiamme ja muokkaammalla niitä joustavammiksi, voimme vaikuttaa tapaamme tuntea ja kokea asioita. Osassa kognitiivisista psykoterapioista painotetaan enemmän nykyhetkeä ja osassa tutkitaan enemmän yhteyksiä lapsuuden kokemuksiin ja matkan varrella opittuihin käsityksiin itsestä ja maailmasta. Myös tunnekokemuksiin keskittymisen painotus vaihtelee.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskeistä on psykoterapian pohjautuminen kokeelliseen tutkimukseen, ja suuntauksessa on muita suurempi painotus näkyvien oireiden suorassa lievittämisessä.

Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)

Ajatuksena on, että olemme elämämme aikana oppineet näkemään ihmisiä tietynlaisissa rooleissa ja alamme näkemään myös uusia ihmissuhteita näiden meille tuttujen roolien ja tutun kaavan mukaan. Tulemalla tietoisemmaksi näistä käsityksistämme, pystymme joustavammin näkemään myös uusia vaihtoehtoja tavoille olla toisten kanssa ja uudenlaisia rooleja.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa korostetaan yksilön voimavaroja ja terapian pääpaino on nykyisyyden ja tulevaisuuden käsittelyssä menneisyyden sijaan.
(Rinnakkaisia termejä: voimavarakeskeinen psykoterapia, voimavarasuuntautunut psykoterapia / ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapia. Huom: Voimavarakeskeinen perheterapia on kuitenkin erillinen suuntaus.)

Kriisi- ja traumapsykoterapia

Kriisi- ja traumapsykoterapia ovat terapiamuotoja, jotka on kehitetty tukemaan traumaattisten tapahtumien käsittelyä ja traumaperäisten häiriöiden hoitoa. Kriisiterapiassa keskitytään tyypillisesti nimenomaan yksittäiseen traumaattiseen tapahtumaan kuten äkilliseen onnettomuuteen, läheisen kuolemaan tai raiskauksen uhriksi joutumiseen. Osaamista ja lisäkoulutusta kriisien ja traumaattisten tapahtumien hoidossa on usein jonkin verran myös muiden psykoterapiasuuntausten psykoterapeuteilla ja osa muista psykoterapeuteista ovat käyneet täydennyskoulutuksia traumaattisten tapahtumien hoidosta.

Ryhmäpsykoterapia

Ryhmäpsykoterapiassa käsitellään samoja teemoja kuin yksilöpsykoterapiassa. Ryhmäpsykoterapiassa näitä teemoja käsitellään ryhmässä keskustellen ja ryhmäkoko on 5-8 henkilöä. Ryhmäpsykoterapian tavoitteena on auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja tunteitaan, aiempia ihmissuhteita ja vuorovaikutuskokemuksia sekä ihmissuhteisiin vaikuttavia tekijöitä.

Lue lisää ryhmäpsykoterapiasta: https://vaestoliitonterapia.fi/ryhmat/ryhmapsykoterapia/

Kuvataidepsykoterapia

Kuvataidepsykoterapia on psykoterapiaa, jossa asiakkaan on mahdollista ilmaista itseään sekä sanallisesti että kuvallisesti erilaisten tarjolla olevien taidemateriaalien avulla. Luova, taiteellinen työskentely on asiakkaan kasvun ja kehityksen palveluksessa.