Psykoterapeutti on Valviran laillistama ja nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hänellä on vähintään kolmevuotisen jatkokoulutus oman pohjakoulutuksensa lisäksi. Pohjakoulutukseltaan suurin osa psykoterapeuteista on psykologeja, erikoissairaanhoitajia tai psykiatreja eli psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä. Psykoterapeutti on käynyt myös oman psykoterapian. Koulutus pitää sisällään teoriaopetuksen lisäksi potilastyötä, sekä ohjatun työnohjauksen. Työnohjaus on tärkeää myös jatkossa, sillä se auttaa psykoterapeuttia työskentelemään asiakkaiden kanssa vaikeiden asioiden keskellä.
Valvira eli entinen TEO (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) myöntää terapiakoulutuksen saaneelle oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike. Terapeutin koulutus sisältää Valviran sille määräämät kriteerit. Psykoterapeutin pätevyyden voit tarkastaa Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä.
Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa tai lääkärin lähetettä. Moni käykin psykoterapiassa tutustumassa itseensä, omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Toisinaan on tärkeää vain puhua ammatti-ihmiselle huolistaan ja elämäntilanteestaan. Tärkeää on, että pystyt itse määrittelemään niitä asioita joita haluat tuoda keskusteluun psykoterapeutin kanssa, koska näin saat psykoterapiasta parhaimman hyödyn. Hyvä terapeutti osaa kyllä myös ohjata sinua eteenpäin, jos tuntuu, että ajatukset ja asiat puuroutuvat.
Valtaosa asiakkaista on kuitenkin hakeutunut psykoterapiaan masentuneisuuden, ahdistuneisuuden, pelkojen tai muun mielenterveyteen ja/tai psyykkiseen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi. Tällaisessa tapauksessa psykoterapiasta voidaan puhua hoitona tai kuntoutuksena ja silloin on mahdollista hakea Kelalta kuntoutustukea.
Suurin osa ihmisistä tuntee olonsa epävarmaksi tai jännittyneeksi kun varaa ensimmäistä kertaa aikaa psykoterapeutille. Sinua saattaa mietityttää myös se, millaisen suuntauksen omaavan psykoterapeutin valitset, onko terapeutin sukupuolella merkitystä ja kuinka joustavasti terapeutin vastaanotolle pääsee. Hoitava lääkäri on myös saattanut suositella jotakin tiettyä terapiasuuntausta sinulle. Yksi tärkeä kriteeri valittaessa psykoterapeuttia on juuri psykoterapeutin terapiasuuntaus. Psykoterapiasuuntauksiin kannattaa tutustua etukäteen vaikkapa netissä. Tutustumiskäyntejä psykoterapeutille on hyvä olla 1-3, jolloin asiakas ja psykoterapeutti voivat yhdessä miettiä yhteistyötä. Tavoite on, että yhdessä saamme luotua turvallisen ilmapiirin, jossa on tilaa kaikenlaiselle ajatuksille ja tunteille.
Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta: http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
Psykoterapeuttien käyntihinnat esimerkiksi yksilöpsykoterapiassa ovat koulutus- ja kokemustasosta riippuen keskimäärin noin 90–100 euroa 45 minuutin käynniltä.
Kela tukee lasten, nuorten ja aikuisten psykoterapiaa lakisääteisenä kuntoutuksena. Saadaksesi Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan tarvitset hoitokontaktin psykiatrian erikoislääkäriin ja häneltä b-lausunnon, jossa hän puoltaa sinulle psykoterapiaa. Lausunnon edellytyksenä on diagnoosi ja tavallisesti jo olemassa oleva yhteistyösuhde psykoterapeuttiin. Tukea haetaan Kelasta. Hakemukseen liitetään lääkärin lausunto sekä oma arvio psykoterapian tarpeesta. Terapiakäyntejä myönnetään tavallisesti vuodeksi kerrallaan.
Kelan enimmäiskorvausmäärät kuntoutuspsykoterapiassa ovat:
Useat työnantajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että työntekijä haluaa hoitaa psyykkistä hyvinvointiaan. Työnantaja voi sitoutua maksamaan lyhyen psykoterapiajakson. Työpaikkasi työterveyshuollosta voi tiedustella, kattaako yrityksen työterveyssopimus psykoterapiakäyntejä.
Psykoterapiamuodoissa on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä. Tärkeintä on hyvä yhteistyösuhde asiakkaan ja terapeutin välillä.
Eri psykoterapiamuotoja yhdistäviä tekijöitä ovat mm.
Lähde: Minduu.fi
