Masennus ei ole vain hetken kestävää pahaa oloa tai yksittäinen huono päivä. Masennus vaikuttaa mielialaan, ajatteluun, jaksamiseen, ihmissuhteisiin ja kykyyn nauttia asioista ja elämästä. Se on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu noin joka viides suomalainen elämänsä aikana. Masennukseen on saatavilla apua ja hoitoa. Mutta miten masennuksen voi tunnistaa ja mikä siihen auttaa?
Mitä masennus tarkoittaa
Masennus eli depressio on mielenterveyden häiriö, joka vaikuttaa mielialan lisäksi usein ajatteluun, tunteisiin, toimintakykyyn ja fyysiseen vointiin. Suru, pettymys ja alakulo kuuluvat elämään. Masennuksessa oireet muodostavat pidempään jatkuvan kokonaisuuden, joka voi heikentää arjessa selviytymistä.
Masennus voi alkaa vaikean elämäntilanteen yhteydessä, mutta aina selvää laukaisevaa syytä ei löydy. Masennus voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea, ja oireiden ilmeneminen vaihtelee yksilöllisesti.
Mitkä ovat masennuksen oireet?
Masennus ei näyttäydy kaikilla samalla tavalla. Oireisiin voivat kuulua esimerkiksi seuraavia:
Mielialaan ja tunteisiin liittyvät oireet
- Pitkittynyt alakuloisuus tai tyhjyyden tunne
- Kiinnostuksen tai mielihyvän väheneminen
- Toivottomuus, syyllisyys tai arvottomuuden tunne
- Ärtyneisyys tai tavallista herkempi tunnekuormitus
Ajatteluun ja keskittymiseen liittyvät oireet
- Keskittymis- ja muistivaikeudet
- Päätöksenteon vaikeutuminen
- Kielteiset ajatukset itsestä ja tulevaisuudesta
- Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset
Fyysiset ja toiminnalliset oireet
- Väsymys ja voimattomuus
- Unen tai ruokahalun muutokset
- Liikkeiden tai ajattelun hidastuminen tai levottomuus
- Seksuaalisen halun väheneminen ja muut fyysiset oireet
Oireiden kokonaisuus, kesto ja vaikutus toimintakykyyn ovat olennaisia. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita masennusta, eikä oirelistan perusteella voi tehdä diagnoosia. Mikäli epäilee masennusta voi suuntaa antavan masennustestin tehdä verkossa esimerkiksi Mielenterveystalon sivulla.
Miten masennus vaikuttaa arkeen ja ihmissuhteisiin?
Masennuksen kanssa eläminen voi olla raskasta myös siksi, että oma jaksaminen ei välttämättä näy muille. Ihminen saattaa selviytyä työpäivästä, mutta kotiin päästyään hänellä ei ole voimia mihinkään muuhun. Aiemmin iloa tuottaneet asiat voivat tuntua yhdentekeviltä, ja yhteydenpito ystäviin saattaa jäädä. Tämä ei välttämättä tarkoita, ettei ihminen välittäisi läheisistään. Masennus voi yksinkertaisesti viedä voimavaroja, joita arjen ylläpitäminen vaatii.
Arjen tehtävät kuten ruuanlaitto ja kodinhoito tai vaikka viesteihin vastaaminen voi tuntua masentuneesta ylivoimaiselta. Sosiaaliset tilanteet ja yhteydenpito läheisiin voi olla raskasta. Töissä tai opinnoissa voi esiintyä keskittymisvaikeuksia, hitautta ja vaikeutta saada tehtävät valmiiksi.
Masennus voi vaikuttaa parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Läheiset ihmiset eivät aina ymmärrä masennuksen oireita ja voivat tulkita ne välinpitämättömyydeksi tai haluttomuudeksi.
Mistä masennus johtuu?
Masennuksen voi laukaista elämäntilanne kuten menetykset, kriisit, pitkittynyt stressi tai yksinäisyys. Pitkään jatkunut kuormitus, vaikeat kokemukset ja kielteiset ajattelumallit voivat olla masennuksen taustalla samoin kuin biologiset ja perinnölliset tekijät. Ihmiset ovat eri tavoin alttiita masennukselle. Myös sosiaalinen ympäristö eli ihmissuhteet, muilta saatavan tuen määrä tai sen puute sekä arjen olosuhteet vaikuttavat masennusoireiden syvyyteen ja kestoon.
Masennus syntyy usein useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Masennuksen taustalla ei tarvitse olla yksittäistä traumaattista tapahtumaa. Masennukseen sairastuminen ei ole valinta eikä masennuksesta tarvitse syyttää itseään.
Miten masennusta hoidetaan?
Masennuksen hoito valitaan oireiden vaikeusasteen, elämäntilanteen, aiemman hoitohistorian ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Omahoito voi täydentää hoitoa, mutta se ei korvaa ammattilaisen arviota silloin, kun oireet ovat voimakkaita tai pitkittyneitä.
Masennusdiagnoosin tekee lääkäri tilanteen ja oirearvioinnin perusteella. Masennusta hoidetaan psykoterapialla ja muilla psykososiaalisilla hoidoilla. Lääkehoidosta voi saada tärkeää tukea toipumiselle. Lääkehoidon suunnitelma tehdään aina yksilöllisesti hoitavan lääkärin kanssa keskustellen.
Masennuksesta toipumiseen voi vaikuttaa itse arjen valinnoilla kuten huolehtimalla esimerkiksi riittävästä unesta, säännöllisestä syömisestä ja liikkumisesta. Myös sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja ylläpito auttavat toipumisessa. Läheisten tuki on masentuneelle tärkeä voimavara.
Pidempikestoista työ- ja opiskelukykyä ylläpitävää kuntoutusta tarvittaessa Kelalta on mahdollista saada tukea kuntouttavaan psykoterapiaan kolmeksi vuodeksi. Psykoterapiaan ja lyhyempiin terapioihin voi hakeutua myös omakustanteisesti. Toisinaan vakuutusyhtiöt tai työnantaja korvaavat lyhytterapeuttista kuntoutusta.
Terapeutin kanssa keskustelu voi auttaa käsittelemään elämäntilannetta, tunnistamaan omia tarpeita ja löytämään keinoja arjessa selviytymiseen.
Mistä tiedän, pitäisikö minun hakea apua?
Jos alakulo, väsymys ja muut oireet ovat jatkuneet pitkään ja haittaavat työtä, opiskelua, ihmissuhteita tai arjesta selviytymistä, on hyvä hakea apua. Kun omat keinot ja läheisten tuki eivät riitä, on ammattilaisen apu olla tarpeen. Varsinkin jos oireet tuntuvat pahenevan ja niihin liittyy toivottomuutta tai itsetuhoisia ajatuksia, on hoitoon hakeutuminen tärkeää.
Jos oma vointi huolestuttaa, apua kannattaa hakea mieluummin varhain kuin jäädä odottamaan tilanteen pahenemista. Sinun ei tarvitse tietää, mistä oireesi johtuvat, tai olla varma siitä, onko kyse masennuksesta. Keskustelu ammattilaisen kanssa auttaa jäsentämään tilannetta ja selvittämään, millainen tuki olisi sinulle sopivaa.
Jos tilanteeseen liittyy välitön hengenvaara tai et pysty pitämään itseäsi turvassa, soita 112. Kiireellisessä mutta ei hengenvaarallisessa tilanteessa voit ottaa yhteyttä päivystysapuun numeroon 116 117.
Miten voit tukea masennusta kokevaa läheistä?
Masentunutta läheistä voi tukea eri tavoin. Masentuneen läheinen voi kuunnella ja olla läsnä. Läheinen voi osoittaa välittämistä ja kiinnostusta kysymällä, miten voisi olla avuksi juuri tänään. Masentuneen tunteita ja kokemusta ei kannata vähätellä. Esimerkiksi kehotus reipastua tai hymyillä enemmän ennemmin satuttaa kuin auttaa. Masentunutta voi rohkaista hakemaan apua. Läheinen voi myös tarjota apua ajan varaamisessa lääkärille tai psykoterapeutille, jos läheinen sitä toivoo.
Masennuksesta voi toipua
Masennus vaikuttaa elämän moniin osa-alueisiin, eikä sen kanssa tarvitse pärjätä yksin. Oireiden taustalla vaikuttavat usein useat tekijät. Oikeanlaisen tuen ja hoidon avulla toipuminen on mahdollista.
Jos tunnistat itsessäsi masennuksen mahdollisia oireita, on tärkeää pysähtyä oman vointisi äärelle. Avun hakeminen on askel kohti parempaa vointia – myös silloin, kun et vielä tiedä, mitä apua tarvitsisit. Ammattilaisen kanssa keskustelu voi auttaa jäsentämään ajatuksia ja selventää millaista apua kaipaat.
Lähteet ja tukea:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/masennus
https://www.kaypahoito.fi/hoi50023
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/
Löydä itsellesi sopiva terapeutti:
vaestoliitonterapia.fi/loyda-terapeutti
Lue lisää tarjoamastamme terapiasta vaestoliitonterapia.fi/terapiapalvelut/yksiloterapia/ ja psykoterapiasta vaestoliitonterapia.fi/terapiapalvelut/psykoterapia/
