Uusperheen ilmiöt

Uusperheellisyys on itselleni asia, joka on määrittänyt minua viimeiset kaksitoista vuotta. Uusperhe on perhe kuten ydinperhekin, mutta siinä tulee esiin asioita ja ilmiöitä, joita ei ydinperheessä tule välttämättä koskaan. Siksi uusperheessä eläminen on erilaisempaa kuin ydinperheessä.

Vaikka ei vielä asuttaisikaan yhdessä voivat liitokset suhteessa natista ja tunnetaan epämukavuutta ja epävarmuutta. Uusperheessä koetaan haasteita jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja myös vaiheissa kun perheen sisäiset rakenteet muuttuvat.

Uusperheessä parisuhde ei perustu perheelle ja yhteisille lapsille. Voi olla, että uusperheessä ei ole molemmilla edes lapsia. Biologisuus on kuitenkin vahva side. Se haastaa uusperheen parisuhteen ja perheytymisen. Perheessä voivat nostaa päätään aikuisia hämmentävät tunteet, kuten mustasukkaisuus, ulkopuolisuus ja syyllisyys. Nämä tunteet ovat uusperheelle normaaleja. Uusperheen vanhempi voi kuitenkin kokea, että minussa on jotakin väärää tai parisuhteemme on jotenkin toimimaton tai perheemme ei tunnu yhtenäiseltä, kun tunnen näin.

Uusperheen aikuinen voi hämmentyä miten hän voi tuntea mustasukkaisuutta kumppanin lasta kohtaan tai kokea syyllisyyttä ei-biologisten lasten kanssa vietetystä ajasta, kun omat lapset ovat samaan aikaan toisaalla. Uusperheen vanhempi voi kokea myös vihaa ei biologista lasta kohtaan ja lapsi voi nostaa aikuisessa esiin tunteita, joita hän ei ole tiennyt itsessään olevankaan.

Aikuiset saattavat ajatella, että meissä on jotakin vikaa tai minussa vanhempana on jotakin vikaa, kun en osaakaan suhtautua perheemme kaikkiin jäseniin rakastavasti. He saattavat riidellä vain lapsiin liittyvistä asioista, vaikka kahdenkesken asiat sujuvat mainiosti. Toinen aikuisista voi kokea olevansa myös ainaisessa ristitulessa, kun nykyinen ja ex-kumppani vaativat häneltä asioita. Voi tulla tunne, että jos kumarran toisen puoleen, niin pyllistän toiselle. Usein kumarrus tehdään ex-kumppanin suuntaan, koska lapset painavat vaakakupissa enemmän ja koetaan, ettei yhteyttä heihin haluta riskeerata mitenkään. Silloin nykyinen kumppani kokee tulleensa syrjäytetyksi ja kokee asemansa heikoksi. Näiden tunteiden ja ilmiöiden kanssa uusperheelliset usein tulevat vastaanotolleni.

Suomen Uusperheiden Liitto tekee hyvin tärkeää työtä uusperheiden hyväksi. Heillä on monia vertaisryhmiä, joihin suosittelen osallistumaan jo ennen kuin suhteessa on haasteita. Vertaisryhmässä olevat puhuvat samaa kieltä ja antavat lupaa sekä helpotusta erilaisten ilmiöiden äärellä elämiseen. Itse aikoinamme lähdimme hakemaan vertaistukea elettyämme uusperheessä neljä kuukautta. Alkuajoissamme riitti paljon haasteita. Tarvitsimme heijastuspintaa ihmisiltä, jotka elivät samaa tai olivat jo ”pidemmällä” uusperheellisyydessä. Koimme, että vertaisryhmät antoivat meille paljon eväitä arjen muodostamiseksi meidän perheemme näköiseksi. Joskus voi olla hyvä tulla uusperheneuvontaa ja saada käydä yhdessä uusperheellisyyttä tuntevan ammattilaisen kanssa lävitse tunteita, ajatuksia ja ilmiöitä, joita on herännyt. Uusperheneuvojana ja uusperheellisenä minulle on tärkeää, että kaikki uusperheelliset ymmärtäisivät uusperheeseen kuuluvan erilaisia ilmiöitä kuin mihin ydinperheessä törmätään. Kun tietää niiden olemassaolon, on usein myös helpompi käsittää, etteivät ne ole minusta tai meidän parisuhteestamme johtuvia heikkoja ominaisuuksia. Tieto ja aika sekä ilmiöiden käsittely lisäävät uusperheessä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Pauliina Flang
Uusperheneuvoja, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.