Parisuhdekriisi ja parisuhdeoikeus – mitä puolisoiden kannattaa huomioida, kun harkitaan eroa

Kun parisuhde ajautuu kriisiin, saattaa puolisoita pelottaa ja ahdistaa myös suhteen mahdolliseen loppumiseen liittyvät oikeudelliset kiemurat. Ihminen pyrkii yleensä vakaaseen tilaan. Muutokset, vaikka hyväänkin suuntaan, horjuttavat tasapainoa ja tuntuvat monesti vaikeilta.

Puolisoiden oikeudellisten suhteiden selkiyttäminen voi tuoda turvaa päätöksenteolle tulevaisuuden suhteen. Tieto omista ja toisen oikeuksista sekä velvollisuuksista tai konkreettiset toimet välien selvittämiseksi voivat auttaa luottamuksen uudelleenrakennuksessa suhteen jatkamiseksi tai sovinnollisen eron löytämiseen.

Avoliittoa ja avioliittoa koskevat eri lait vaikuttavat omaisuuden jakoon

Parisuhteen päättymistä koskeva sovellettava lainsäädäntö on erilainen riippuen siitä, ovatko puolisot avoliitossa vai avioliitossa.

Avopuolisot, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi, kuuluvat avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain soveltamispiiriin. Laki antaa avopuolisolle oikeuden saada hyvitystä, mikäli hän on yhteistalouteen antamallaan panoksella auttanut toista puolisoa säilyttämään ja kartuttamaan omaisuuttaan.

Aviopuolisoihin sovelletaan avioliittolakia, jonka mukaisesti avioliiton päättyessä suoritetaan omaisuuden ositus. Omaisuuden osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus kartoitetaan ja varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle niin, että kummankin omaisuus on yhtä suuri. Puolisoiden omistussuhde omissa nimissään olevaan omaisuuteen säilyvät samoina, eli yleisestä harhaluulosta poiketen, kaikkea omaisuutta ei jaeta lähtökohtaisesti entisen puolison kanssa puoliksi.

Molemmissa parisuhdemuodoissa tulee myös päätettäväksi yhteisissä nimissä olevan omaisuuden tulevaisuus. Yhteisesti omistettavasta omaisuudesta merkittävin on usein yhteinen koti, ja päätökset sen suhteen ovat usein hankalia. Puolisoiden on hyvä kuitenkin kartoittaa tarkasti se, onko kummallakaan realistisia mahdollisuuksia jatkaa yhteisessä kodissa asumista yksin. Vaikka luopuminen yhteisestä kodista onkin usein tuskallista, omaa tulevaisuuttaan ei kannata ajaa ahdinkoon liian suurten taloudellisten velvoitteiden ottamisella omalle kontolleen.

Avopuolisot voivat sopia oikeussuhteistaan varsin vapaasti keskinäisin sopimuksin. Aviopuolisot puolestaan voivat laatia esimerkiksi avioehtosopimuksen tai sopimuksen avioeron varalta eli ns. osituksen esisopimuksen. Osituksen esisopimuksessa voidaan eroa varten miettiä asiat valmiiksi hyvinkin yksityiskohtaisella tavalla, jolloin puolisot voivat keskittyä eroa miettiessään vain parisuhteeseensa liittyviin kysymyksiin ja niiden työstämiseen.

Aviopuolisoiden tulee esimerkiksi ottaa huomioon se, että puolisoiden välinen elatus jatkuu avioerotuomioon saakka, jolloin yhteisestä asunnosta poismuuttanut ei saa korvausta asuntoon jääneeltä puolisolta, ellei siitä ole sovittu tai ellei tuomioistuin ole häntä siihen elatusapukanteen perusteella velvoittanut. Tämä voi tuntua kohtuuttomalta, mikäli esimerkiksi pienempituloinen on muuttanut pois vuokra-asuntoon, joutuen maksamaan yhteisen asunnon lainaa sekä vuokraa uudesta asunnosta samanaikaisesti.

Sovinnossa eroaminen kannattaa – pitkät oikeustaistelut verottavat kukkaroa ja hidastavat erosta toipumista

Yleensä voidaan sanoa, että puolisot pääsevät parempiin lopputuloksiin, mikäli he pystyvät solmimaan sovinnon jo ennen esimerkiksi erilleen muuttamista tai avioeron hakemista. Aina tietenkään tällaiselle sovinnolle ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia esimerkiksi puolison hakiessa yksin avioeroa, tai toisen osapuolen kohtuuttomien vaatimusten johdosta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa kääntyä oikeudellisen asiantuntijan puoleen mahdollisimman aikaisin saadakseen tietoa omien velvollisuuksien tosiasiallisesta sisällöstä.

Puolisoiden on hyvä muistaa, että laki ja moraali eivät aina kohtaa ihmisten odottamalla tavalla. Tilanteen ollessa muutoinkin raskas ja kuluttava, voivat asiat tuntua hyvinkin kohtuuttomilta.  Vanha sananparsi siitä, että laiha sopu on parempi kuin lihava riita, on monesti edelleen paikallaan. Sovinnollisuuteen pyrkiminen on haastavaa tunteiden ristiaallokossa, mutta ajan kanssa se saattaa helpottaa asioiden hoitamista ja hyväksymistä. Parisuhdeterapia yhdessä tai yksilökäynteinä voi auttaa käymään läpi puolisoiden välisiä riitoja niin, että ne eivät estä taloudellisten asioiden sopimista.

Omien oikeuksiensa puolustamiseen ja selvittämiseen voi suhtautua jämäkästi elämän kovat tosiasiat huomioiden. Purkamalla omaa vihaa tai pettymystä toiseen osapuoleen ja taistelemalla eroon liittyvistä oikeudellisista ongelmakohdista asiat saattavat vain mutkistua.  Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi avioliiton päättymisen jälkeen laadittavaan ositukseen liittyvät riidat voivat paisua vuosikausien mittaisiksi prosesseiksi, joissa molempien osapuolien kulut nousevat useiksi tuhansiksi euroiksi. Tällainen prosessi pitää ihmisen kiinni erokriisiin liittyvässä riidassa vuosikausia, ja entistä puolisoakin joutuu tapaamaan aina prosessin edetessä.

Puolisoiden yhteisten lasten asioista päättämisessäkin kannattaa pitää lapsen etu ja oma suhde puolisoon erillään, usein vanhempien väliset riitaisuudet voivat estää vanhempaa näkemästä toisen vanhemman hyviä puolia vanhempana. Lapsen asiassa lapsen etu on johtava harkintaperuste, ja lapsen edun mukaisena nähdään yhteydenpito molempiin vanhempiin.

Oikeusaputoimiston puoleen kannattaa kääntyä hyvissä ajoin

Puolisot voivat yhdessä pyytää oikeudellista apua oikeudelliselta avustajalta, joka voi kertoa asioiden hyvät ja huonot puolet kummankin puolison kuunnellessa. Tällöin kumpikin voi realistisesti arvioida omien ja toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia. Omien vaatimusten oikeusperusta voikin olla usein yllättäen varsin hutera, jolloin oikeudellista apua hakemalla, mieluummin aikaisemmin kuin liian myöhään, voi pelastaa asian pitkältä oikeuskäsittelyltä.

Oikeusaputoimistot antavat oikeudellisia neuvoja, mikäli oma varallisuus ei riitä oikeudellisen avustajan palkkioihin. Jo yksikin asiantuntijan tapaaminen voi auttaa selvittämään epäselvät kysymykset. Lastenvalvojalta apua voi pyytää lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvissä asioissa.

Saara Tuomaala
Kognitiivinen lyhytterapeutti, oikeustieteen maisteri

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.