Jäikö unelmien opiskelupaikka saamatta?

Kevät ja kesä on ollut usealle nuorelle myös enemmän tai vähemmän kovaa puurtamista opiskelupaikan saamiseksi. Kovassa kilpailussa joillekin onnekkaille opiskelupaikka on irronnut. Olivatpa uutiset sitten iloisia tai pettymyksen tunteita aiheuttavia, muutoksen vastaanottamisessa auttaa joustavuus ja kyky sopeutua. Tätä kykyä voidaan kutsua resilienssiksi, jota on määritelty myös muutosjoustavuudeksi tai takaisin ponnahtamisen kyvyksi.

Uuden opiskelupaikan saaneen edessä ovat uudet oppimiskuviot, uudet ihmiset ja mahdollisesti uusi paikkakunta. Muutto kotoa ja opiskelun aloittaminen vieraalla paikkakunnalla voivat tuoda vapauden, rohkeuden ja itsevarmuuden tunteita – tai epävarmuutta ja ahdistusta. Ja vaihtelevasti ja tilanteittain kaikkia eri tunteita. Utelias asenne ja luottamus tulevaa kohtaan voi auttaa sietämään epämiellyttäviäkin tunteita.

Ilman opiskelupaikkaa jäänyt voi kokea epäonnistumisen, surun, pettymyksen tai häpeänkin tunteita. Miksi minä en onnistunut? Pääsykokeisiin kulutettu aika ja energia voivat tuntua valuneen hukkaan ja kaikki turhauttaa. Tulevaisuus voi näyttää ja tuntua toivottomalta. Jos pettymyksen keskellä kykenee näkemään, että kyse on pääsykokeesta, jonka voi seuraavana vuonna uusia, tai pystyy hahmottelemaan muitakin vaihtoehtoja, saa hieman toivoa pettymyksen keskelle. Kaikki ei ole lopullisesti menetetty. Uusia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia tulee. Ne voivat vaatia paljon työtä, lukemista ja uurastusta. Ehkä jonkun kyvyn harjoittelua ja vahvistamista. Tai kokonaan uuden suunnitelman tekemistä.

Resilienssi auttaa pysymään toiveikkaana ja pohtimaan vaihtoehtoja

Sitten kun suurin pettymys vähän helpottaa, voi pohtia, mikä halutussa opiskelupaikassa on itselle merkityksellistä ja mihin työhön se voisi johdattaa? Mitä itselle tärkeitä asioita, kykyjä tai arvoja halutulla alalla voisi toteuttaa? Voisiko kaivattua ihmissuhdetyötä, fyysistä tekemistä tai ajattelua vaativaa, tai matkustelua, vauhtia tai vastuuta tarjoavaa työtä löytääkin jotain toista reittiä? Hyvään tulevaisuuteen voi olla erilaisia polkuja. Voisiko suunnitelma A:n rinnalle hahmotella suunnitelma B:tä? Se ei ole luovuttamista, vaan sinnikkyyttä ja joustavuutta ja uskoa siihen, että voi edelleen haaveilla suuria.

Kaikki me muutosten eteen joutuneet tarvitsemme resilienssiä. Myös ja erityisesti silloin, kun tilanne tuntuu sietämättömältä. Kyky olla joustava, nähdä uusia mahdollisuuksia ja nähdä epäonnistumiset takapakkina eikä eteen kasvaneena muurina, auttaa säilyttämään toiveikkuutta. Pääsykokeetkin ovat vain rakenteita, joilla mitataan jotain asiaa – ne eivät kerro siitä, millainen on ihmisenä. Itseään voi muistuttaa myös niistä aikaisemmista vastoinkäymisistä, joista on selvinnyt sekä niistä asioista, jotka elämässä sujuvat, toimivat ja tuovat iloa.

Antiikin filosofi Epiktetuksen mukaan ”Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä” (Mattila 2011, 39). Voimmekin pyrkiä haastamaan omia uskomuksiamme ja tapojamme nähdä ja tulkita maailma ja sen tapahtumia. Jos näköalat ovat kateissa tai tunnelin päässä ei näy valoa, niin puhuminen toisen – läheisen, ystävän tai ulkopuolisen asiantuntijan – kanssa ja yhdessä uusien näkökulmien etsiminen voi auttaa.

Tarja Palmu
Ratkaisukeskeinen terapeutti

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 (kesällä poikkeusajat) tai nettiajanvarauksesta.

Sitaatin lähde: Antti S. Mattila, 2011, Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki, WSOY.