Rakastan, mutta suhde ei toimi
Jos joku väittää, ettei maailmassa ole uhrautuvaa rakkautta, hänen pitäisi tulla kärpäseksi pariterapeutin vastaanotolle. Olen vuosien aikana tavannut lukuisia miehiä ja naisia, jotka ovat ilmieläviä esimerkkejä Paavalin korinttolaiskirjeen kohdasta. Kaiken he ovat kestäneet, uskoneet ja kärsineet.
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kahdehdi, ei kersku, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan. Rakkaus ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Tässä on stoppi.
Pidemmän päälle kukaan ei jaksa ilman vastarakkautta ja on vaikea olla katkeroitumatta ja muistelematta vääryyksiä, joita toinen on aiheuttanut. Paavalin rakkauden ylistys puhuu uhrautuvasta agape-rakkaudesta, joka puhtaimmillaan kertoo Jumalan rakkaudesta. Joskus tätä rakkauden muotoa esiintyy myös vanhempien suhteessa lapsiinsa, mutta parisuhderakkaus ei voi pidemmän päälle toimia jos vain toinen uhrautuu, antaa anteeksi, ja yhä uudelleen pettyy.
Joskus parisuhde on jotenkin ajautunut sellaiseen jamaan, että toinen ei osallistu juuri ollenkaan kotitöihin, lastenhoitoon tai maksa juuri mitään yhteisen elämän kuluista. Parisuhteen vapaamatkustajaosapuoli ei kuitenkaan ole tyytyväinen, vaikka hänellä on kaikki vapaus ja hän, jolla on enemmän vastuuta yhä vain ”rakastaa ja rakastaa”.
Miksi itsensä rakastaminen on niin vaikeaa?
Usein tällainen pari löytää itsensä pariterapian vastaanotolta. Ja hyvä niin. Silloin voidaan yhdessä pohtia, mistä tässä on kyse ja onko rakkaudeksi nimetty tunne todella rakkautta vai jotakin muuta? Tai miksi rakkaus itseä kohtaan on niin vaikeaa?
Omien tarpeiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen on yksi tärkeimmistä parisuhdetaidoista. Nämä kuolijaaksirakastajat eivät yleensä muista, mistä he itse pitävät tai ole ajatelleet, että hekin voisivat pyytää toiselta jotakin itselleen. Ehkä heidän pyyntöjään ei olla kuultu tässä parisuhteessa, ehkä niitä ei olla kuultu koskaan. Hyvässä parisuhteessa saa ja pitää pyytää toiselta niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Arjen haasteet pitäisi pystyä jakamaan kutakuinkin oikeudenmukaisesti.
Jos olet ajautunut parisuhteeseen, jossa arki ei toimi ja silti koet, että rakkautta on niin paljon, ettet voi erota, kysy itseltäsi seuraavia kysymyksiä:
- Minkälaisen parisuhdemallin sait lapsuudesssasi?
- Miksi ajattelet, etteivät sinun tarpeesi ole yhtä tärkeitä kuin toisen?
- Onko rakkaudeksi luultu tunne sittenkin jotakin muuta kuin rakkautta? Riippuvuutta ehkä?
- Miltä sinusta tuntuisi jos rakkautesi kohde huomioisi sinua ja kysyisi mistä sinä pidät ja mitä hän voisi tehdä, että olisit onnellinen?
- Mitä ajattelet usein häissä luetusta raamatunkohdan lopusta: Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa?
Kysymykset voivat muuttaa sekä parisuhteen että oman elämän suuntaa.
Minna Tuominen
Erityistason paripsykoterapeutti
Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 (kesällä poikkeusajat) tai nettiajanvarauksesta.