Miksi juomme alkoholia?
Koronakevään kruunannut kesälomakausi sai monet pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään. Yksi on lievittänyt ahdistustaan alkoholilla pitkin kevättä, toinen taas on tehnyt sillä rajan korona-arjen ja -viikonlopun välille. Kolmas on saattanut juoda jo pitkään aivan liikaa, mutta jäänyt tänä keväänä enemmän yksin riippuvuutensa kanssa.
Mielikuvissa alkoholismi liikkuu nuhjuisissa vaatteissa kantaen mukanaan asunnottomuutta ja yksinäisyyttä. Todellisuudessa alkoholin aiheuttamat ongelmat hiipivät elämään salakavalasti, eikä pohjaa välttämättä tule ikinä vastaan. Silti alkoholi voi aiheuttaa monille ikäviä seurauksia: univaikeuksia, ahdistuneisuutta, somaattisia terveysongelmia sekä ristiriitoja ihmissuhteissa.
Alkoholismi on sairaus. Sen määritelmä sekä AUDIT-testi tuntuvat silti monista kovin kaukaisilta suhteessa omaan arkeen. Psykologinen näkökulma voi avata helpommin suhdetta alkoholiin: miksi ihminen juo – ja miksi hän ei halua lopettaa? Syyt ihmisen käyttäytymisen taustalla ovat aina moninaiset. Tässä aihetta lähestytään Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteorian psykologisten perustarpeiden kautta.
Ihminen tarvitsee kokemusta autonomiasta, kyvykkyydestä sekä yhteenkuuluvuudesta
Ihmisen toimintaa motivoivat psykologiset perustarpeet: ihminen tarvitsee kokemuksia autonomiasta, kyvykkyydestä sekä yhteenkuuluvuudesta. Deci ja Ryan ovat käsitelleet itseohjautuvuusteoriassaan näitä kolmea universaalia perustarvetta. Tarpeiden mukainen toiminta vaihtelee yksilökohtaisesti, koska persoonallisuus vaikuttaa siihen, millaisissa tilanteissa kokee psykologisen perustarpeensa täyttyneen: kotoisa olo tulee eri ihmisille eri porukassa, mutta jokaisella on tarve tuntea olevansa kuin kala vedessä jossain yhteisössä.
Jos psykologinen koukku alkoholiin on vahva, voi pohtia mitä muuta alkoholista saa kuin humalan? Kantakuppilan karaokeporukka voi tarjota sosiaalisesti tärkeän yhteisön, jos selvällä päällä ujous estää ihmissuhteiden solmimisen. Jos taas selvä pää elää muiden odotusten mukaan, voi oma arki tuntua vankilalta, ja humala tarjota illuusion vapaudesta ja autonomiasta. Alkoholi voi tarjota myös lukuisia erilaisia kokemuksia kyvykkyydestä ja onnistumisista, ei vähiten siksi että se madaltaa sisäisiä esteitä – seuranhaku voi sujua itsevarmemmin muutaman lasillisen jälkeen.
Vähentäminen tai lopettamispäätöksessä pysyminen on mahdotonta, jos entisen tilalle ei tule mitään uutta. Miten voisi täyttää psykologiset perustarpeensa ilman alkoholia? Paluu entiseen on lähellä, jos humalan hälvettyä pintaan tulevat mielensisäiset esteet ja mielenterveyden häiriöt. Raittius tai alkoholin käytön vähentäminen ei automaattisesti muuta elämää paremmaksi, ellei siitä sellaista itse tee. Muutos vaatii työtä ja välillä myös ammattiapua. Usein jo tietoisempi ote omaan juomiseen on riittävä teko – tai ainakin merkittävä ensimmäinen askel matkalla kohti muutosta.
Hanna Mäki-Tuuri
Psykologi, filosofi, kliininen seksologi
Jos oma päihteiden käyttö mietityttää, tai elämänsuunta on lopettamisen jälkeen hukassa, voit varata ajan Väestöliiton terapiapalveluista puhelimitse 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksen kautta. Olen psykologi, filosofi ja kliininen seksologi, jolla on kokemusta päihde- ja mielenterveystyöstä sekä tukemisesta isoissa elämänmuutoksissa.
Vakavan päihderiippuvuuden hoitoon kannattaa hakea apua päihdepoliklinikoilta, jotka voivat tarjota sekä psykososiaalista tukea että lääketieteellistä hoitoa. Jotkut ovat hyötyneet hoidon tukena myös 12 askeleen toipumisohjelmista (AA ja NA).