Koulukiusaamisen jälkiä kannetaan pitkään

Tapaan työssäni nuoria ja nuoria aikuisia jotka tuntevat ahdistusta, mutta aina ei ole helppoa sanoittaa tai tunnistaa mistä tuo tunne kumpuaa. Ahdistukseen voi liittyä epävarmuuden tunnetta sosiaalisissa tilanteissa, itseä vähätteleviä ajatuksia, varautuneisuutta, yksinäisyyden tunnetta ja stressiä. Nämä ovat tuttuja tunteita monelle kiusaamista kokeneille.

Kysymällä kiusaamisesta suoraan voi helpottaa kertomiseen liittyvää häpeää. Usein nuori kokee että asia on jollain tavalla omaa syytä kun ei pystynyt muuttamaan tilannetta omalla toiminnallaan. On tärkeää muistaa sanoittaa, että kiusaaminen ei ole ollut yksilöstä johtuvaa ja kiusatuksi joutuneen omaa syytä. Hän on silloin toiminut parhaan kykynsä mukaan, mutta kiusaaminen on aina yhteisötason ongelma, johon yksittäisen lapsen ratkaisuyritykset koulussa eivät riitä. Myös muita kiusaava lapsi tai nuori tarvitsee ohjausta oikeaan suuntaan. Yhteisön hyväksyntä käytökselle voi olla palkitsevaa ja siten pitää yllä ongelmaa.

Lapsuuden selviytymiskeinot voivat näkyä oireena myöhemmin aikuisuudessa

Ryhmään kuuluminen rakentaa turvallisuuden tunnetta. Eloonjäämisen ja selviytymisen näkökulmasta yhteyden kokemus toisiin on välttämätön ihmiselle ja sen puute aiheuttaa kipua. Jatkuva torjutuksi tulemisen kokemus kouluaikoina vaikeuttaa liittymistä ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä. On vaikeaa oppia luottamaan toisiin ihmisiin, kun omien rajojen yli on tultu uudelleen ja uudelleen satuttaen. Oma käsitys normaalista voi olla hämärtynyt. Joskus kiusaamista kokeva nuori sopeutuu jopa huumorin varjolla tilanteeseen, jotta saa olla jossakin roolissa ja kuulua yhteisöön, kuin jos olisi kokonaan yksin. Sosiaalinen vetäytyminen voi olla yksi keino yrittää suojata itseään. On helpompi lopettaa yrittäminen kuin ottaa jälleen kerran vastaan uusi pettymys.

Lapsena tai nuorena kehittynyt tapa suojella itseään esimerkiksi olemalla jatkuvasti varuillaan tai vähättelemällä omia tunteita ja tarpeita, voi ilmetä jonkinlaisena oireena, kuten ahdistuksena, myöhemmin elämässä. Voi olla hyödyllistä tarkastella menneisyyttä siitä näkökulmasta, mitä ongelmaa lapsi on yrittänyt ratkaista kehittäessään itselleen taitoja selviytyä kiusaamistilanteista ja pelon ilmapiirissä. Nuo ratkaisuyritykset ovat usein tiedostamatta kehittyneitä selviytymiskeinoja, kuten häiriökäyttäytymistä tai vetäytymistä, joiden turvin on voinut selvitä kouluvuosistaan. Miten tuo silloin kehittynyt tärkeä taito haittaa elämää aikuisena?

Korjaavia kokemuksia voi saada uusissa ihmissuhteissa

Kun tunteita ja ajatuksia on selvitetty terapiassa, on voinut huomata, että selvitytymiskeinot ovat jääneet tarpeettomiksi. Esimerkiksi jos koulumaailmassa oli viisainta pysytellä ryhmästä vähän ulkopuolella ja olla mahdollisimman huomaamaton ettei joutuisi väkivallan tai muun loukkaavan kohtelun kohteeksi, saattaa tästä tavasta olla nyt haittaa, kun haluaisi tutustua uusiin ihmisiin. Varautuneisuuden tilalle tarvitaan uusia taitoja ja luottamisen harjoittelua sosiaalisissa tilanteissa.

Myös parisuhteessa voi joutua etsimään rohkeutta uskaltaa luottaa siihen, että toinen rakastaa, kun on itse kokenut niin paljon arvottomuutta ja torjumista kasvaessaan. Kuinka oppia rakastamaan ja kuuntelemaan itseään, kun on saanut niin paljon negatiivista palautetta ja selvinnyt vain laittamalla omia tarpeitaan ja toiveitaan sivuun. 

Korjaavia kokemuksia on mahdollista saada kun siirrytään opinnoissa eteenpäin, saadaan uusia kokemuksia ryhmäytymisestä ja liittymisestä toisiin, vaihdetaan paikkakuntaa tai onnistutaan työelämässä omien ponnisteluiden kautta. Muutetaan ulkomaille tai saadaan oma perhe. Monilla kuitenkin elämän kriiseissä, stressissä tai isojen päätösten äärellä vanhat mallit toimia voivat tulla esille. Ne voivat olla haitallisia ja aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa tai oman elämän suunnan valinnoissa. 

Ihmisenä kasvaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Jos kokemukset kiusaamisesta ovat jääneet vaivaamaan, asiaa kannattaa pohtia yhdessä ammattiauttajan kanssa. Aikaisempia kokemuksia ei voi poistaa, mutta omaa ajattelua menneisyydestä voi muuttaa. Esimerkiksi lyhytterapeuttisella työskentelyllä voidaan löytää uusia näkökulmia, tunnistaa vahvuuksia, ja löytää itsemyötätuntoa, joiden avulla menneiden kokemusten kanssa on helpompi elää eivätkä ne haittaa yhtä paljon elämää tänään ja tulevaisuudessa.

Kirsi Pihlaja
Ratkaisukeskeinen terapeutti, työnohjaaja, vuorovaikutuskouluttaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen terapeutti Väestöliiton Terapiapalveluissa ja toimii myös lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Pihlajalla on aikaisemmissa työtehtävissään yli kymmenen vuoden kokemus koulukiusaamisen vastaisesta työstä.