Työuupumuksen tunnistaminen ja hoito

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila. Se on prosessi, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Tämä ilmenee erityisesti kolmen oireen kautta, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys (esim. epäilee oman työn merkitystä ja kokemus mielekkyydestä katoaa) ja alentunut ammatillinen itsetunto (miten kokee pystyvänsä työhönsä). Lisäksi uupuneella esiintyy yleensä myös runsaasti yleisiä stressioireita. Väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin.

Työuupumuksen tunnistaminen voi olla haastavaa

Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupumukselle ei ole olemassa yksiselitteisiä määritelmiä eikä raja-arvoja. Suomessa käytössä olevan luokituksen mukaan vakavalla työuupumuksella tarkoitetaan oireilua keskimäärin viikoittain tai useammin ja lievällä työuupumuksella oireilua on keskimäärin kuukausittain.

Työterveyslaitoksella on vuosina 2019–2022 tutkimushanke, missä testataan uutta työuupumuksen arvioinnin menetelmää. Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä. Tavoitteena on tuottaa ns. liikennevalomalli, jonka turvin on mahdollista tunnistaa varhain työuupumuksen hälytysmerkit ja jo pitkälle edennyt työuupumus.

Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 % kärsi vakavasta ja 23 % lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 % naisista kärsi vakavasta ja 24 % lievästä työuupumuksesta.

Työuupumuksen tyypilliset syyt

Yleisin syy olla työkyvyttömyyseläkkeellä on mielenterveysperusteinen (43 %). Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (25 %). Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Pääosa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Iäkkäillä työntekijöillä puolestaan korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

OECD on laskenut, että mielenterveyshäiriöiden kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle on noin 11 miljardia euroa joka vuosi. Työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot ja tuotannon menetykset ovat isoja kulueriä.

Työolosuhteiden kehittäminen toimii ennakoivana hoitona

Työpaikoilla työuupumusta ehkäistään parhaiten huolehtimalla työolosuhteiden säännöllisestä arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä sekä toimivista käytännöistä epäkohtien puheeksi ottamiseksi. Kun haastavaan tilanteeseen päästään puuttumaan varhain, ratkaisut ongelmiin löytyvät parhaiten sieltä, missä ongelmat ovat kehittyneet. Työturvallisuuslain 25§ ohjeistaa työnantajaa selvittämään ongelmallisen tilanteen, mikäli esimiehen tietoon tulee, että työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla. Vastaavasti 28§ ohjaa työnantajan selvittämään havaitun tai esille nostetun epäasiallisen kohtelun työpaikalla. Kyseisissä tilanteissa esimiehen tulee käynnistää toimenpiteet terveysvaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työnantaja voi pyytää asiantuntijatukea työterveyshuollosta.

Työuupumuksen hoito

Pysyvä toipuminen työuupumuksesta edellyttää toimia sekä työntekijän voimavarojen vahvistamiseksi että työperäisten taustatekijöiden korjaamiseksi. Psykoedukaatio eli tiedon jakaminen siitä, mitä uupumus on, miten se kehittyy ja miten siitä toivutaan, on hyödyllistä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan aina konkreettisia muutoksia toimintatavoissa. Muutoksia tarvitaan usein myös ajatustavoissa, arvoissa ja asenteissa suoriutumista, omaa arvoa ja itsestä huolehtimista kohtaan. Toipuminen käynnistyy siitä, että työntekijä hyväksyy tarpeen muutokseen. Ensin työuupuneen palautumiskeinoja pitää vahvistaa. Työuupunut voi hyötyä myös stressinhallintakoulutuksesta, vertaisryhmästä sekä erilaisista terapeuttisista yksilö- tai ryhmämenetelmistä muutoksen toteuttamiseksi. Etenkin ihmissuhdetyössä ulkopuolisesta työnohjauksesta voi olla apua.

Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet eivät kuitenkaan takaa onnistunutta toipumista työuupumuksesta. Työuupumuksesta toipumiseksi tarvitaan aina työkuormituksen ja stressinhallintamahdollisuuksien selvittelyä ja muokkaamista. Siinä esimiehen tuki, työterveyspsykologinen asiantuntemus sekä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö ovat tarpeen. Paras lopputulos saavutetaan yhdistämällä yksilön tukea ja työn muokkausta tai muita työpaikalla toteutettavia, työkuormituksen hallintaa edistäviä toimenpiteitä.

Aku Hentilä
Ihminen tavattavissa -terapeutti

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.