Kokemus omasta seksuaali-identiteetistä voi muuttua

Määrittelemme usein itsemme suhteessa toisiin tai saavutuksiimme. On helppoa kuvata olevansa ystävä, kumppani, harrastaja tai koiran omistaja. Myös ammatillisesti samaistumme hoitajiksi, kaupan työntekijöiksi tai vaikka lentokonemekaanikoiksi.

Oman seksuaali-identiteetin määritteleminen voi olla monimutkaisempaa. Seksuaali-identiteetti tarkoittaa sitä, että keneen tai keihin tunnemme seksuaalista vetovoimaa. Yleisimmät identiteetit ovat heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus sekä bi- ja panseksuaalisuus. Hetero tuntee vetovoimaa vastakkaiseen sukupuoleen, homoseksuaalinen taas kiinnostuu itsensä kanssa samasta sukupuolesta. Biseksuaalisilla kumppani tai kiinnostuksen kohde voi olla mies tai nainen. Panseksuaalisen kumppanit voivat olla mitä sukupuolta vain, tärkeintä on kiinnostavan ihmisen persoona.

Tarve pohtia omaa seksuaalisuutta voi herätä milloin tahansa

Se, miten määrittelemme seksuaali-identiteettimme, on jokaisen henkilökohtainen asia ja kokemus. Oman seksuaali-identiteetin pohdinta ja määrittely voi sujua kitkattomasti eikä siihen välttämättä tarvitse juurikaan paneutua. Toisinaan identiteetin pohdinta on yksilölle haastavampaa. Voi joutua todella miettimään, kuka minä olen ja kenestä pidän, kehen tai keihin tunnen seksuaalista vetoa. Näihin kysymyksiin ja pohdintoihin voi herätä kaiken ikäisenä, ihmissuhdetilanteesta riippumatta. Se, menevätkö omat kokemukset heteronormatiivisiin olettamuksiin vai tuntuvatko ne itselle vierailta, on yksilöllinen kokemus ja saattaa vaikuttaa siihen, kuinka helppoa oma kokemus on hyväksyä tai ilmaista muille.

Ihmisen kokemus omasta seksuaali-identiteetistä voi olla pysyvä tai muuttua elämän aikana. Joskus oma identiteetti löytyy heti, toisinaan sen tutkimiseen ja määrittelyyn voi sisältyä erilaisia kokeiluja tai pohdintoja. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa tai tapaa selvittää ja määritellä omaa kokemusta.

Seksuaalivähemmistöön kuuluvat kokevat edelleen väheksyntää seksuaali-identiteettiään kohtaan

Ikävä kyllä seksuaalivähemmistöön kuuluva ihminen joutuu toisinaan kohtaamaan väheksyntää, kyseenalaistamista tai hylkäämistä. Vähemmistöjen kohdalla puhutaan usein ”kaapista tulosta” eli siitä, milloin on kertonut toisille olevansa esimerkiksi homo. Voi olla, että kaikissa tilanteissa ei voi olla avoimesti oma itsensä. Tähän vaikuttaa useimmiten enemmän ympäristön asenteet kuin yksilön halu pitää tieto itsellään. Voi joutua miettimään, miten tieto vaikuttaa esimerkiksi ammatilliseen etenemiseen tai ihmissuhteisiin.

Jos tarvitset apua ja tukea oman seksuaali-identiteettisi pohdintaan, ilmaisemiseen tai vaikka turvallisen kaapista tulon miettimiseksi, ovat seksuaaliterapeutin tapaamiset sinua varten. Vastaanotolla saat rauhassa pohtia omaa kokemustasi ja tulla kohdatuksi omana itsenäsi.

Marjo Viinanen
Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, työnohjaaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.