Vanhemmuus haastaa myös aikuisen lapsen kanssa

Terapiassa pohditaan usein vanhempana toimimista. Se on luontevaa silloin, kun perheessä on lapsia, jotka käyvät läpi erilaisia ikä- ja kehitysvaiheita. Kun on kerran saanut lapsen tai lapsia – tavalla tai toisella – on ihminen aina jonkun vanhempi. Vanhemmuus jatkuu läpi elämän tuoden mukanaan toivoa, iloisia ja onnellisia hetkiä sekä välillä myös huolta ja surua. Aikuisen lapsen vanhemmuuteen ei oleteta erityisemmin tarvittavan tukea. Aikuisethan ovat itse vastuussa itsestään.

Syyllisyys ja häpeän tunne voivat varjostaa aikuisten lasten vanhempia

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ei ainakaan kaikkien kohdalla. Jos aikuisen lapsen vanhempi joutuu seuraamaan, kuinka hänen lapsellaan asiat eivät sujukaan toivotulla tavalla, herättää se monenlaisia tunteita, ajatuksia ja ehkä myös tarvetta tehdä jotain lapsensa tukemiseksi. Oman aikuisen lapsen mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat ovat vaikeita elämän solmuja myös vanhemman roolissa. Mieleen nousevat kysymykset: ”olenko vanhempana tehnyt jotain väärin?” tai ”jos elämämme olisi silloin ollut toisenlaista, voisiko lapseni nyt aikuisuudessa paremmin?”

Syyllisyyden ja häpeän tunne saattavat kuormittaa aikuisen lapsen vanhempaa niin paljon, että elämä ei tunnu enää elämisen arvoiselta. Ihminen voi jakaa oman elämänsä asioita vaikka ystäviensä ja työtoveriensa kanssa, mutta entä silloin, kun kuormittavat asiat ovat läheisen ihmisen vaikeuksia? Esille nousee kysymys siitä, onko edes oikeutta kertoa jollekulle läheisen vaikeuksista? Häpeän tunne saattaa myös estää asioista keskustelun. Yleisesti ajatellaan, että syyt ihmisen kärsimykseen ja etenkin mielenterveysongelmiin löytyvät lapsuudesta.

Sopeutumiskyvyllä on merkittävä vaikutus haastavista elämänvaiheista selviytymisessä

Syyt mielenterveysongelmiin ovat hyvin moninaiset. Kurja lapsuus ei tarkoita sitä, että ihminen sairastuu masennukseen. Mielen rakenteet ovat hyvin monimutkaisia ja syyt mielen pulmiin ovat monisyisiä. Miksi joku kokee itsensä riittävän tasapainoiseksi ja onnelliseksi, vaikka lapsuudessa olisi todella ulkopuolisenkin havaittavia riskitekijöitä? Miksi taas toinen sairastuu, vaikka lapsuus olisi ollut hyvää ja rakkaudellista aikaa?

Syitä on haettu myös esimerkiksi mielen rakenteen joustavuudesta. Puhutaan paljon resilienssistä, joka tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Toisilla tätä resilienssiä on jo synnynnäisesti enemmän kuin toisilla. Useimmilla se lisääntyy iän ja elämänkokemusten myötä. Tähän ominaisuuteen liittyy oleellisesti stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky ja optimistisuus. Kehittämällä tietoisesti stressin sietokykyä, omien vahvuuksien tunnistamista ja voimavaroja, voi saada lisää resilienssiä eri elämän tilanteisiin.

Omasta hyvinvoinnista tulee pitää huolta, jotta voi halutessaan olla myös aikuisen lapsen tukena

Miten siis voi jaksaa eteenpäin elämässä, vaikka tietäisi omalla aikuisella lapsellaan olevan elämässään vaikeuksia? Ainakin tulisi armahtaa itsensä syyllisyyden painolastista. Turha syyllisyyden tunne kuormittaa. Syyllisyys estää näkemästä realistisesti asiat, mille voi tehdä jotain ja mitkä täytyy vain hyväksyä. Jokainen vanhempi on aikanaan tehnyt parhaansa lapsensa kanssa eläessään. Kukaan ei ole kyennyt antamaan lapselleen täydellistä kasvualustaa.

Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista tulee pitää huolta. Oma hyvinvointi antaa voimavaroja aikuisen lapsen rinnalla kulkemiseen tämän elämän polulla. Aikuista lasta voi kannustaa ja joskus myös auttaa joissakin asioissa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, ettei vie hänen toimintakykyään alemmaksi auttamalla liikaa. On tärkeää rakastaa ja osoittaa rakkaus jollain tavalla. Terapiasta voi olla silloin hyötyä, kun aikuisen lapsen ongelmat painavat mieltä. Terapiassa voi piirtää rajat sille, mikä on hyvää ja sopivaa rinnalla kulkemista ja mikä ei. Omien tunteiden käsittelyyn, voimavarojen etsimiseen ja itsestä huolehtimiseen voi käyttää terapiakontaktista saatavaa tukea. Jokaisella on oikeus etsiä tasapainoa elämäänsä ja olla onnellinen. Silloinkin kun läheisellä, jopa sillä kaikkein rakkaimmalla, on vaikeaa.

Marja Laakso
psykoterapeutti, toimintaterapeutti, erityisopettaja, työnohjaaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 0922805267 tai nettiajanvarauksesta.