Uusperheen haasteita

On upeaa löytää kumppani, joka tuntuu oikealta. Oikealta siinäkin kohdassa, kun molempien elämänkokemukseen kuuluu jo perhe-elämää aikuisuuden ajalta. Perhe-elämään sisältyy tietysti myös puolisoiden mahdollisesti mukanaan tuomat lapset. Lapset voivat oireilla vanhempien erosta uusperheen arjessa pitkään erilaisista syistä.

Vanhempien ero vaatii sopeutumista koko perheeltä

Vanhempien ero vaatii lapsilta paljon joustavuutta ja sopeutumista. Tätä vaaditaan myös vanhemmilta. Lapsi saattaa kokea paljon tunnekuormitusta vaihtelevissa tilanteissa. Hän saattaa esimerkiksi ikävöidä isäänsä ollessaan äidin kanssa ja toisin päin. Usein tilanteet helpottuvat tunteiden kanssa, kun lapsi kasvaa. Kasvavien lasten on helpompi pitää yhteyttä molempiin vanhempiin ja tilanteen kanssa opitaan elämään. Tekniset ratkaisut auttavat yhteydenpidossa. Kouluikäisillä lapsilla on jo usein oma kännykkä, jolla voi aina tavoitella ei-läsnä olevaa vanhempaa, kun ikävä yllättää.

Kun erosta alkaa olla aikaa, saattaa toiselle tai molemmille vanhemmille tulla vastaan tilanne, että uusi puoliso tulee kuvioihin ja uuden perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Vanhemmille ja lapsille alkaa uusi elämänvaihe, johon syntyy uudet käytännöt, joissa täytyykin ottaa huomioon useamman lapsen ja aikuisen tarpeet. Parhaimmillaan elämä saa uusia rikkaampia muotoja ja syntyy elämää rikastuttavia perhesiteitä.

Uusperheeseen ja lasten vuoroasumiseen liittyy myös käytännöllisiä haasteita, koska lasten arjen jakaminen kahden kodin välillä synnyttää tarvetta olla yhteyksissä, tiedottaa ja järjestellä aikatauluja. Perheissä on tapahtumia, juhlia ja muita menoja, joista usein joutuu sopimaan moneen suuntaan. Samoin tavaroiden ja vaatteiden kuljettaminen paikasta toiseen vaatii vanhempien aktiivisuutta ja vastuun ottamista.

Uusperheen monimuotoisuus

Uusperhe voi olla hyvin monimuotoinen. Siihen voi kuulua kummankin tai toisen puolison lapset ja mahdolliset yhteiset lapset. Perheeseen voi kuulua myös joko yhteiset tai aiemmasta elämäntilanteesta tuodut lemmikin.

Lapset viettävät uusperheessä aikaa eri tavalla. Toiset asuvat biologisten vanhempiensa kanssa vuoroviikoin. Vuoroasumisen malli onkin lisääntynyt huimasti viime vuosina. On tiedostettu lapsen oikeus molempiin vanhempiin ja molempien vanhempien tarve toimia lähivanhempana. Osa lapsista ja nuorista viettää arjen lähivanhemman perheessä ja viikonloput toisen vanhemman perheessä.  Järjestelyjä on monenlaisia. Jotkut perheet ovat järjestäneet asiat niin, että lapset asuvat perheen yhteisessä kodissa ja vanhemmat vuorottelevat asumista lasten luona. Joskus lemmikitkin saavat nauttia yhteishuoltajuudesta eri muodoissa.

Sosiaalinen vanhemmuus uudessa perheessä

Uusperheeseen liittyy sosiaalinen vanhemmuus, jolloin uusi perheessä elävä aikuinen toimii myös lapsen lähiaikuisena. Hän jakaa arkeaan perheen lasten kanssa, myös niiden lasten, joiden elämässä hän ei ole ollut syntymästä saakka mukana. Joskus tie hyviin ja lämpimiin kiintymyssuhteisiin voi olla pitkä ja monimutkainen. Sosiaaliseksi vanhemmaksi kasvaminen onkin prosessi, joka vaatii oman aikansa ja myös kärsivällisyyttä. Arjen jakaminen ja yhteiset kokemukset luovat kasvualustaa keskinäiselle kiintymyssuhteelle.

Joskus vanhempi saattaa myös pelätä vaikeita tunteita, joita voi tulla sekä aikuiselle että lapselle. Hän voi pelätä sitä, että hän ei kelpaa lapselle. Myös omat ärtymyksen tunteet voivat estää hyvän suhteen syntymisen. Aikuisesta voi tuntua, että omia lapsia on helppo rakastaa, mutta puolison lapset saattavat herättää enemmän ristiriitaisia tunteita. Lapsilla on usein kyky vaistota vanhemman tai sosiaalisen vanhemman herkkä kohta, ja hän saattaa käyttäytyä provosoivasti. Provosoivan käytöksen takana voi piillä kysymys: ”pidätkö minusta tällaisenakin?” tai ”kestätkö ja jäätkö luokseni, vaikka ärsytän?” Lapsi testaa sitä, onko suhde turvallinen ja onko hänellä paikka sosiaalisen vanhemman sydämessä. Tätä testaamista lapsi voi kohdistaa myös biologiseen vanhempaan uudessa tilanteessa.

Miten voi saavuttaa riittävän hyvän sosiaalisen vanhemmuuden? Sitoutuminen sosiaaliseen vanhemmuuteen on tärkeää. Keskinäinen kiintymys aikuisen ja lapsen välillä kasvaa pikkuhiljaa. On tärkeää viettää yhteistä aikaa perheessä eri kokoonpanoissa. Sosiaalisen vanhemman olisi hyvä viettää aikaa myös puolison lasten tai lapsen kanssa keskenään, jotta intensiiviselle vuorovaikutuksen hetkille tulisi mahdollisuus.

Miten tukea lasta haastavien tunteiden kanssa?

Erotilanteet synnyttävät myös lapsille vaikeita tunteita. Uusperheen muodostaminen on elämän nivelvaihe, joka vaikuttaa lapseen monin tavoin. Se saattaa herättää biologisten vanhempien eron aikaisia tunteita mieleen jälleen. Välillä lapset ja nuoret pitävät yllä toiveita vanhempiensa yhteen palaamisesta ja vanhemman uusi rakkaus voi tarkoittaa näiden toiveiden loppumista. Lapsi on ehkä pitänyt nämä toiveet omina ajatuksinaan, jolloin myös vaikeiden tunteiden jakaminen tähän teemaan liittyen, aikuisen kanssa ei tunnu helpolta tai luontevalta.

On tärkeää vaalia hyvää yhteyttä lapseen ja viettää hänen kanssaan aikaa ja osoittaa hänelle, että puhuminen ja vaikeidenkin tunteiden näyttäminen on sallittua. Miten lapsi voisi kestää mielessä myllertävää surua, pelkoa ja vihaakin, jos vanhempi ei kestä hänen tunteitaan? Kiinnostuksen ja halun jakaa lapsen kokemuksia voi osoittaa juttelemalla ja kysymällä suoraan, mitä lapsi ajattelee siitä, että eletään nyt uusperheessä tai mitä tunteita tähän uuteen elämän tilanteeseen liittyy. Joskus keskustelun alkuun pääsee sillä, että sanoo ääneen jonkun havainnon lapsesta, esimerkiksi ”näytät nyt vähän mietteliäältä, kun kerroin tästä, mitähän mielessäsi liikkuu?”

Myös aikuisten on tärkeää tunnistaa tunteitaan ja keskustella niistä. Vaikeista tunteista puhuminen vaatii rohkeutta ja luottamusta, siis uusperheen vanhempien hyvää keskinäistä suhdetta. Lasten tarpeet tulisi laittaa etusijalle, vaikka aikuistenkin tarpeista täytyy pitää hyvää huolta. Perheen jäsenten hyvinvointi vaikuttaa koko perheeseen.

Rutiinit helpottavat kaikkien perheenjäsenten arkea

Arkeen turvallisuutta lapsille tuovat myös toimivat ja toistuvat rutiinit ja rakenteet. Arjesta on tärkeää tehdä ennakoitavaa. Rakkaus ja kiintymyksen osoittaminen lapselle on tärkeää ja siihen kuuluvat myös turvalliset rajat. Lapsen vanhempien riittävän hyvä keskinäinen yhteistyö antaa lapselle luottamusta siitä, että aikuiset hoitavat paitsi omat asiansa, myös hänen huolenpitoon liittyvät asiat. Lasta koskevissa asioissa on tärkeää kuunnella ja kuulla myös lasta itseään.

On tärkeää hakea apua, jos asiat eivät sujukaan ja vanhempien välille syntyy ristiriitoja, joita on vaikea ratkaista. Lapsen hyvä arki on aikuisten vastuulla. Apua uusperhetilanteeseen voi hakea esimerkiksi perheneuvolasta tai vaikka Väestöliiton perhe- ja pariterapeuteilta. Suomessa toimii myös Suomen Uusperheiden liitto ry, josta voi saada esimerkiksi puhelinneuvontaa ja vertaistukea.

Marja Laakso
psykoterapeutti, toimintaterapeutti, erityisopettaja, työnohjaaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 0922805267 tai nettiajanvarauksesta.