Perhebarometri: Vanhenee kuin hyvä viini -Yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa

Väestöliitto julkaisi 25.10. uuden Perhebarometrin, joka on aina kiinnostavaa luettavaa. Tutkimuksen nimi, Vanhenee kuin hyvä viini – Yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa, on myös hyvä enne tutkimuksen tuloksiin paneutumiseen, olenhan itsekin tutkimusryhmän ikäluokkaan kuuluva henkilö. Barometri perustuu Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -kyselyaineistoon.

Keski-iän ylittäneet henkilöt kokevat itsensä terveemmiksi, aktiivisemmiksi ja seksuaalisemmiksi kuin aikaisemmat sukupolvet. He ovat edeltäviä sukupolvia useammin kokeneet muun muassa seksuaalisuutensa ja sen ilmaisemisen tärkeäksi osaksi identiteettiään kaikissa ikävaiheissa. Tämä kaikki näkyy myös vastaanotolla. Nämä ihmiset haluavat enemmän mielihyvää ja onnellisuutta parisuhteisiinsa ja ovat valmiita myös selvittämään syntyneitä ongelmia terapian avulla.

Barometrissä, kuten myös vastaanotolla, näkyy että onnelliseen ja terveeseen ikääntymiseen vaikuttavista lukuisista tekijöistä parisuhde on yksi tärkeimpiä, ehkä jopa kaikkein tärkein. Toisaalta pelkkä suhteessa olo ei riitä, vaan suhteen laadulla on merkitystä hyvinvoinnille.

Toinen merkityksellinen suhteen laadun lisäksi on asenne itseä ja suhdetta kohtaan. Negatiivisella asenteella näihin on usein rajoittavampi vaikutus, kuin esimerkiksi kehossa tapahtuvilla muutoksilla, joita ikääntyessä luonnollisesti tulee myös eteen.

Kuinka vanhaksi siis pitää elää, että saa vapaasti päättää omista asioistaan?

Perhebarometrissä tulee ilmi, että parisuhteiden kirjo on viime vuosikymmenten aikana laajentunut. Pitkiä liittoja on yhä enemmän ja yksi pitkä avioliitto on edelleen ikääntyvien yleisin parisuhdemuoto. Rinnalle on tullut myös avoliitot ja useammat peräkkäiset liitot. Leskien osuus on selvästi pienentynyt. Kun koko väestössä avioeronneisuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla, yli 50-vuotiaat eroavat ja muodostavat uusia suhteita aiempaa vilkkaampaan tahtiin.

Tämä herättää usein vastaanotolla myös kysymyksen ja keskustelua siitä, miten muut suhtautuvat kun pitkä parisuhde katkeaa ja päätyy eroon? Miten uusiin ihastumisiin, rakastumisiin ja niistä mahdollisesti syntyviin liittoihin suhtaudutaan? Mikä on yli 50-vuotiaiden parisuhteiden tarkoitus jos se ei ainakaan ole sama kuin nuoremmilla? Monet uudet asiat haastavat asenteita ja normeja parisuhteesta ja esimerkiksi seksuaalisuudesta.

On hyvä myös muistaa, että vuonna 2014 voimaan tullut uusi avioliittolaki antaa samaa sukupuolta oleville mahdollisuuden solmia avioliiton. Monelle kauan yhdessä olleelle parille se antoi ja antaa mahdollisuuden viimeinkin tasa-arvoisesti tunnustettuun suhteeseen.

Uudet ilmaisut

Etenkin yli 50 ikävuotta täyttäneillä avoliitto voi olla/on suosittu vaihtoehto, koska sen taloudelliset ja sosiaaliset velvoitteet koetaan usein vähemmän raskaiksi kuin avioliitossa. Käyttöön on tullut myös uusia ilmaisuja kuten Grey Divorce ja Grey Re-marriage, joita käytetään keski-iän ohittaneiden henkilöiden erosta ja naimisiinmenosta.

Deittailu ja vakiintuneet parisuhteet, joissa asutaan erillään, ovat yleistyneet yli 50 ikävuotta täyttäneiden keskuudessa. Näistä suhteista käytetään ilmaisua Living Apart Together. Ikääntyvät naiset eivät välttämättä suosi parisuhdetta, jossa asutaan yhdessä muun muassa siksi, että heille kasaantuvat helpommin sekä kotityöt että puolison hoivaaminen. Ruotsalaiset naiset tämän ovat jo huomanneet ja ovat alkaneet suosia kumppaniin sitoutunutta suhdetta, jossa asutaan erillään itsenäisyyden säilyttämisen vuoksi.

Mistä riita syntyy?

Tämä oli myös Perhebarometrin tuottama kiinnostava tieto. Barometrissä todettiin, että riitely on sangen yleistä, vaikka parisuhteissa elävät ovatkin ylipäätään tyytyväisiä parisuhteisiinsa. Vastaanotolla puhutaan paljon riitelystä ja siihen liittyvistä syistä. Riitely on yleinen syy tulla pariterapiaan. Yleisimpiä riidanaiheita ovat seksi ja arkiset asiat, kuten raha tai kotityöt. Tämä barometrin tulos ei yllättänyt, syyt ovat juuri nämä, jotka myös vastaanotolla tulevat ilmi. Keskinäinen rakkaus säilyy, vaikka riidelläänkin. Miksi siis riidellään? Eivätkö odotukset parisuhteesta enää vastaakaan toivottua? Kumppani muuttuu iän myötä, mutta se että minäkin muutun, tuntuu unohtuvan.

Siitä vastaanotolla puhe, mistä puute

Uudessa Perhebarometrissä, kuten vastaanotollakin ihmetellään sitä, mihin jää fyysinen läheisyys, jota suhteissa kaivataan? Sitä on määrällisesti liian vähän.

Kosketuksen ja läheisyyden tiedetään lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se muun muassa vähentää ärtyneisyyttä, levottomuutta sekä parantaa unen laatua ja hoitaa kipua. Tiedetään myös, että kosketus ja läheisyys ovat tärkeitä kommunikaation muotoja ja niillä luodaan yhteyttä toiseen. Aina ei tarvita sanoja. Meistä monen itsetunto ja myönteinen minäkuva rakentuvat vahvistavasta ja hyväksyvästä kosketuksesta ja läheisyydestä. Jokainen meistä tarvitsee kosketusta, myös aikuisena ja ikääntyessä. Kosketuksen ja läheisyyden puuttuessa aikuinen tuntee olonsa usein yksinäiseksi. Masennus ja ahdistuneisuus sekä riippuvuudet nautintoa tuottaviin aineisiin lisääntyvät kosketuksen ja läheisyyden puutteessa. Näistä syntyy vakavia haasteita parisuhteeseen.

Meillä on mahdollisuus tehdä valinta. Ollaan siis mahtipontisesti laadukkaan, toimivan parisuhteen puolella, jossa kosketuksella ja läheisyydellä on suuri merkitys. Tartutaan ongelmiin ajoissa, ennaltaehkäisyn hengessä ja haetaan apua, jotta yli 50-vuotiaanakin suhde voi olla riittävän onnellinen ja toimiva.

Tarja Santalahti
Johtava psykoterapeutti
Väestöliiton Terapiapalvelut

Anna Erika Hägglund, Tiia Sorsa, Mirkka Danielsbacka, Antti Tanskanen & Anna Rotkich, Yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa, Perhebarometri 2021, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.