Mitä jos muut huomaavat jännittämiseni? – sosiaalisten tilanteiden jännittämisen ymmärtäminen

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen – monelle tuttu tunne, joka voi joskus vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Mutta mistä tämä jännitys oikein johtuu ja mitä se todella tarkoittaa?

Yleisyys: Jännittäminen on yleistä ja melkeinpä kaikki jännittävät sosiaalisissa tilanteissa! Uskomme usein olevamme ainoa, joka joutuu kamppailemaan jännityksen kanssa. Todellisuudessa sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on kuitenkin universaali ilmö. Yleistä on myös pelko siitä, että muut huomaavat jännittämisemme. Emme kuitenkaan usein näe muiden jännittämistä, koska se voi ilmentyä monin eri tavoin. Jännittäminen ei ole poikkeus, pikemminkin sääntö.

Syyt ja ilmenemismuodot: Sosiaalisen tilanteiden jännittämistä voi esiintyä erilaisissa tilanteissa, kuten uusien ihmisten tapaamisessa, ryhmäkeskusteluissa tai vaikkapa esiintymistilanteissa. Jännittäminen voi olla myös merkki siitä, että olet kiinnostunut muiden ihmisten mielipiteistä ja haluat tehdä hyvän vaikutuksen. Se voi johtua monista eri syistä, kuten menneistä negatiivisista kokemuksista ja siihen usein liittyy pelkoa epäonnistumisesta tai nolatuksia tulemisesta. Jännittämiseen voi liittyä fyysisiä oireita, esimerkiksi käsien tärinää, hikoilua, sydämentykytystä, punastumista tai pahoinvointia.

Avun hakeminen ja strategiat: Avun hakeminen on rohkeaa ja osoittaa halukkuutta pysähtyä asian äärelle. On tärkeää ymmärtää, että jännittäminen on pikemminkin kehon luonnollinen reaktio uusiin ja haastaviin tilanteisiin. Jännittäminen onkin hyvin yleinen haaste nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Apua jännittämiseen voi saada erilaisista strategioista, kuten vaikkapa hengitys- ja mindfulness -harjoituksista. Voimakkaaseen jännittämiseen on hyvä hakea ammattilaiselta apua.

Yhteenveto: Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on tavallinen ja yleinen ilmiö, joka voi vaikuttaa meihin moniin jossain vaiheessa elämäämme. Se voi johtua monista eri syistä, mutta se voi helpottua erilaisten harjoitusten ja strategioiden avulla. Ole itsellesi armollinen ja muista, että jännittäminen voi vähentyä ajan ja harjoituksen myötä.

Paula Kresanov
Psykologi, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS)

Kirjoittaja toimii psykologina ja seksuaaliterapeuttina Väestöliiton Terapiapalveluissa Turun Puolalanpuistossa.