Kehon ja mielen yhteispeli: Miten kehon toiminta vaikuttaa mielen hyvinvointiin?
Onnellisuuden, rakkauden ja hyvinvoinnin kokemukset kertovat siitä, että meillä on kyky tuntea ja ajatella sekä toimia. Joskus nämä tunteet tuntuvat kuitenkin hyvin kaukaisilta ja elämä ahdistaa. Miten lisätä mielen hyvinvointia ja auttaa kehoa jaksamaan?
Aivojen, mielen ja kehon yhteistyö on lukemattomien pienten tekijöiden summa. Nämä ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Pitkäkestoinen stressi syö hyvinvointia ja nakertaa hyvän olon hormoneja. Ahdistuksen kasvaessa ruokahaluun alkaa tulla muutoksia, unihäiriöt ovat yleisiä ja usein myös sosiaaliset suhteet kärsivät. Keho alkaa kärsiä kivuista ja kolotuksista. Vastustuskyvyn laskiessa taudit iskevät helpommin ja hyvä olo tuntuu lipuvan aina vain kauemmas. Kauempaa katsoessa pahoinvointi on ikään kuin lumipallo, joka lähtee liikkeelle ja kasvaa pyöriessään koko ajan suuremmaksi. Pikkuhiljaa alkaa hirvittää, mihin se törmää ja mikä sen lopulta saa pysähtymään.
Stressin vähentäminen ja arjen kuormitus
Siinä kohtaa, kun saamme vähennettyä kuormitusta arjessa, energiaa alkaa vapautua ja elämänvoima hiljalleen palautua. Kuormituksen vähentäminen saattaa syntyä yllättävän pienistäkin muutoksista. Alamme ehkä syödä säännöllisemmin, liikkua järkevämmin ja panostaa unen määrään sekä laatuun isommalla ajatuksella. Moni kokee myös oman ajan lisäämisen kohentavan hyvinvointia suuresti.
Stressin vähentäminen tukee siis kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraavaksi tarkastelemme, miten keskeiset hyvinvointihormonit toimivat tässä prosessissa.
Hyvän olon hormonit – tie tasapainoon
Meillä on useita hyvän olon hormoneja, joita vahvistamalla voimme lisätä onnellisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita elämässämme. Näitä hormoneja ovat esimerkiksi dopamiini, serotoniini, oksitosiini ja endorfiinit.
- Dopamiini on halun hormoni, joka pitää meidät liikkeessä, motivoi, palkitsee ja opettaa selviytymään.
- Serotoniini saa meidät hakemaan turvaa läheisistä ja kokemaan arvostusta.
- Oksitosiini lujittaa parisuhdetta, ystävyyttä ja suhdetta lapsiin sekä auttaa tuntemaan myötätuntoa.
- Endorfiinit ovat kuin kehon oma kipulääke, jota vapautuu esimerkiksi liikunnan tai kipukokemuksen yhteydessä.
Aivojemme plastisuus auttaa meitä muokkaamaan hermoverkostoja koko elämämme ajan. Voimme siis ”treenata” aivojamme huomaamaan terveyttä edistäviä, positiivisia asioita ympärillämme. Dopamiinia erittyy, kun innostumme ja kiinnostumme jostakin, serotoniinia taas silloin kun tunnemme olomme turvalliseksi, oksitosiinia kosketuksen kautta ja endorfiineja liikunnasta. Näin pitämällä huolta omasta fysiologisesta hyvinvoinnista tuemme samalla mielen terveyttä ja ihmissuhteita.
Säännöllinen, oikein mitoitettu liikunta auttaa vähentämään stressihormoni kortisolin eritystä ja suojaa aivoja pitkäkestoisen stressin haitallisilta vaikutuksilta. Kortisolin vähentyessä nukumme paremmin, ruokahalun ja mielitekojen hallinta helpottuu ja mieli pysyy virkeämpänä. Ahdistusta, stressiä, seksuaalista haluttomuutta ja parisuhdeongelmia voikin usein helpottaa myös fyysisen hyvinvoinnin ja kehollisten keinojen kautta.
Muista, että pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Jo muutaman minuutin rauhoittuminen, lyhyt kävely tai monipuolinen ateria voivat kohentaa oloasi ja keventää mielen kuormitusta. Lisäämällä näitä hetkiä arkeesi vahvistat sekä fyysistä että henkistä jaksamista – ja samalla avaat tien parempaan elämänlaatuun.
Kirjoittajasta
Liina Sievers on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), ravintovalmentaja ja hän on suorittanut psykoterapian ja liikuntalääketieteen perusopinnot sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian opintoja. Liina työskentelee Väestöliiton Terapiapalveluissa auttaen asiakkaitaan seksuaalisuuden, ihmissuhteiden ja mielen hyvinvoinnin kysymyksissä.
