Kognitiivinen lyhytterapia
Kognitiivisessa lyhytterapiassa keskitytään ongelma-alueen ratkaisuun
Terapia auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään oireita ja ongelmia tuottavia haitallisia toimintatapoja. Terapia käynnistää ohjatun läpityöskentelyn toimintatapojen muuttamiseksi sekä esimerkiksi elämäntilanteesta johtuvan ongelma-alueen ratkaisemiseksi sekä tunteiden säätelemiseksi vaikeassa tilanteessa.
Tietoa kognitiivisesta lyhytterapiasta
Kognitiivinen lyhytterapia on ajallisesti rajattu, ongelma-alueen ratkaisuun keskittyvä terapiamuoto. Se tukee sekä kehittää asiakkaan omaa itseymmärrystä ja itsehoitoa.
Terapia on ajallisesti rajattua sekä kohdennettu muutamiin kohdeongelmiin, määriteltyihin tavoitteisiin tähtäävää, työtavoiltaan aktiivista ja itsevastuullista. Kognitiivinen terapia on muutoshakuista; se muuttaa jotakin osaa ihmisen ajattelu- ja toimintatottumuksissa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa tutkimme ajatuksia ja tunteita sekä niihin liittyviä haitallisia uskomuksia ja toimintamalleja. Kognitiivinen lyhytterapia auttaa oppimaan tunneilmaisua ja tunnesäätelyä.
Kognitiivisessa lyhytterapiassa terapeutti ja asiakas työskentelevät yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen aktiivisesti. Terapeuttinen työskentely painottuu nykyhetkeen sekä tulevaan.
Kognitiivisessa lyhytterapiassa asiakas saa toivoessaan oman terapiaprosessinsa tueksi erilaisia harjoituksia tapaamisten välille, joita voidaan yhdessä käydä läpi tapaamisissa.
Mihin tilanteisiin tai oireisiin kognitiivisesta lyhytterapiasta voi saada apua?
Kognitiivinen lyhytterapia on erittäin tehokas hoitomuoto mm.
- ahdistuneisuushäiriöissä
- unettomuudessa
- pelkotiloissa
- riippuvuussairauksissa
- murehtimisessa
- suuret elämän muutokset
Skeematerapia
Skeematerapian on kehittänyt yhdysvaltalainen psykoterapeutti Jeffrey Young. Skeematerapia on terapiamenetelmä, jota käytetään tunnelukkojen eli skeemojen työstämiseen. Menetelmä pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan ja siihen on yhdistetty monien eri terapiamuotojen parhaiten toimivia ominaisuuksia.
Terapiassa tunnistetaan haitallisia tunnelukkoja, mielentiloja sekä edellä mainittuihin liittyviä ajattelu-, toiminta- ja selviytymistapoja. Tunnelukot ovat yleensä jo lapsuudessa tai nuoruudessa opittuja haitallisia kokemisen tapoja. Ne ovat saattaneet olla kokemuksia, joissa hänen tunnetarpeisiinsa ei ole vastattu tai häntä on vähätelty tai satutettu. Lapsella tai nuorella voi olla myös rakkaudettomuuden, hyväksymättömyyden ja arvottomuuden kokemus. Aikuiset ovat omasta mielestään ehkä tarkoittaneet hyvää, mutta eivät ole ymmärtäneet, mitä lapsi tai nuori olisi tarvinnut. Kun tarpeeseen ei vastata, se jättää tyhjän olon ja satuttaa.
Voimakkaiden ja toistuvien kokemusten seurauksena voi muodostua tunnehaavoittuvuutta. Tällöin vastaavat tilanteet muodostuvat haastaviksi ja ne vaikeuttavat tunteiden kokemista ja ilmaisemista jatkossakin esimerkiksi parisuhteessa tai muissa ihmissuhteissa. Ihmiset eroavat myös jonkin verran synnynnäisesti toisistaan esimerkiksi sen suhteen, miten he asioihin reagoivat. Toiset ovat esimerkiksi pelokkaampia tai itkuherkempiä kuin toiset.
Usein tunnelukkoihin liittyy syyllisyyden ja häpeän tunteita. Ihminen ikään kuin tietää miten kyseessä olevassa tilanteessa pitäisi ajatella ja toimia ja toisaalta hän on kyvytön voimakkaiden tunteiden ohjaamana toimimaan toisin. Tunteiden kanssa on helpompi olla, kun ja niitä oppii tunnistamaan ja säätelemään. Suhtautuminen omiin tunteisiin on mahdollista muuttaa skeematerapian avulla.
Logoterapia
Logoterapia on henkistä, arvo- ja tarkoituskeskeistä elämänfilosofiaa ja psykologiaa. Henkinen aspekti ymmärretään usein väärin, koska se mielletään uskonnolliseksi asiaksi, joka ei kuulu logoterapian piiriin. Logoterapia on käypää hoitoa, ohjausta ja neuvontaa tässä ajassa ensisijaisesti ihmisenä olemiseen liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin. Nämä ovat valtaosaltaan henkisen tason kysymyksiä, jotka ratkaisemattomina tai väärin ratkaistuina voivat aiheuttaa fyysisiä ja psykososiaalisia ongelmia ja sairauksia. Logoterapian ihmiskäsityksessä henkinen tarkoittaa vapautta ja vastuuta, eettistä omaatuntoa ja tahtoa tarkoituksen löytämiseen jokaisessa elämäntilanteessa. Henkisyydellä tarkoitetaan sitä, että voimme ottaa kantaa elämän faktoihin. Psykoterapiassa työskennellään psyykkisellä ulottuvuudella, logoterapiassa henkisellä tasolla. Logoterapia ei ole siten ensisijaisesti psykoterapiaa, joskin siinä on menetelmiä joilla voidaan hoitaa psyykkisiäkin ongelmia, kuten pelko- ja pakko-oireita. Logoterapia kehittäjän, wieniläisen professori Viktor E. Franklin (1905-1997) näkemyksen mukaan, ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämänsä mielekkäänä ja tarkoituksellisena. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään olevat potentiaalit, joilla kestää mitä tahansa elämässä vastaantulevaa.
Mihin logoterapia auttaa:
Logoterapia auttaa eksistentiaalisten kysymysten ja oman elämän tarkoitukseen liittyvien ongelmien kanssa painiskelevaa ihmistä esim.
- yleinen ahdistuksen ja masennuksen tunne
- omassa elämässä tapahtuneet suuret muutokset tai elämänkriisit
- ristiriidat perheessä tai työpaikalla
- työssä uupuminen
- yksinäisyys
- oma tai läheisen sairastuminen
- läheisen menettäminen
- oman elämän kokeminen tarkoituksettomana
- henkisen ja hengellisen väkivallan kokemus.
Logoterapeutin koulutus kestää neljä ja puoli vuotta. Yksi logoterapeutin ammatillisuuden tae on koulutuksen suorittaneille myönnettävä LIF-sertifikaatti. Sertifikaatin säilyttääkseen logoterapeutti on velvoitettu täydentämään osaamistaan vuosittain täydennyskoulutuksella joko logoterapiasta tai logoterapeutin ammatinharjoittamiseen läheisesti liittyviltä aloilta (200h kolmessa vuodessa).
Meillä logoterapiaa tarjoaa Anne Niiles-Mäki.
Psykofyysinen terapia
Psykofyysisessä terapiassa eli kehoterapiassa keskiössä on keho-mieli –yhteyden huomioiminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat erottamattomasti toisiinsa kytkeytyneitä. Kehomme tallentaa kokemuksemme ja esim. traumat elävät monesti kehossamme erilaisin oirein. Psykofyysisessä terapiassa voidaan puhumisen lisäksi työskennellä kehollisin menetelmin. Huomiota kiinnitetään kehotietoisuuteen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Ymmärrys hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä on kehoterapian keskiössä. Terapiasuhteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutteiseen tunnesäätelyyn ja tavoitteena on asiakkaan itsesäätelytaitojen kehittyminen.
Psykofyysisessä terapiassa on mahdollista lisätä tietoisuutta omista toimintastrategioista ja vuorovaikutuksessa olemisen tavoista ja oppia tämänhetkisen elämän kannalta tarkoituksenmukaisempia malleja. Psykofyysisesti voimme myös avata traumoja turvallisesti ja tarjota kokemuksen turvallisuudesta, yhteydestä ja säätelystä. Yhtenä psykofyysisen terapian olennaisena tavoitteena voidaan pitää tunteiden säätelyn joustavuutta ja laajempaa kirjoa. Psykofyysisessä terapiassa voidaan työskennellä hyvin hienovaraisin menetelmin. Käytetyt menetelmät ovat aina suhteessa terapiasuhteen laatuun ja terapian senhetkiseen kontekstiin.
Psykofyysinen työskentelytapa on integratiivinen ja monen eri psykoterapiasuuntauksen edustajat ovat kokeneet mielekkääksi yhdistää sitä omaan viitekehykseensä. Väestöliiton terapiapalveluissa psykofyysiset terapeuttimme ovat suorittaneet vähintään psykofyysisen psykoterapian perusteet (30 op) koulutuksen.
Kognitiiviskehollinen terapia
Kognitiiviskehollinen terapia eli MBB® kuuluu kehoterapioihin, jotka pyrkivät vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä. Monilla meillä on heikko yhteys omaan kehoomme. Nykyisen neurotieteen mukaan, ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehostaan nousevia signaaleja. MBB-terapiassa opitaan tunnistamaan ja tulkitsemaan näitä signaaleja. MBB®-terapia on kustannustehokasta kognitiiviskehollista lyhytterapiaa, jolla saadaan usein hyviä tuloksia jo 12 terapiakäynnillä ja oikein ajoitetuilla seurantatapaamisilla.
Apua erilaisiin tilanteisiin
MBB-terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia muun muassa seuraavissa haasteissa: ahdistus, masennus, uniongelmat, erilaiset addiktiot (riippuvuudet), PTSD-oireet (post-traumaattinen stressioireyhtymä), tunteiden säätelyn haasteet (esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa) ja kroonisen kivun hallinta. Kaltoinkohtelu lapsuudessa, henkinen ja fyysinen väkivalta parisuhteessa, krooniset kivut, koulu- tai työpaikkakiusaaminen aiheuttavat usein trauman, jonka johdosta kehon ja mielen yhteys katkeaa. MBB-terapialla tämä yhteys voidaan rakentaa uudelleen. Mind-Body Bridging -terapialla on saavutettu hyviä tuloksia seksuaaliväkivallan aiheuttamien akuuttien kriisien ja traumojen hoidossa. Kokemusten mukaan MBB-terapia ehkäisee PTSD-oireiden (post-traumaattinen stressioireyhtymä) kroonistumista.
Resilienssin kasvattaminen ja työhyvinvointi
MBB-terapialla voidaan parantaa itsesäätelyä, joka puolestaan parantaa ihmisen resilienssiä eli palautumiskykyä. Menetelmä lisää itsensä johtamisen taitoja, innovatiivisuutta, kukoistusta ja työhyvinvointia sekä kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä ja elämän hallintaa. Menetelmä tuo apua myös stressin hallintaan, työuupumuksesta toipumiseen ja sen ehkäisyyn. Vahva resilienssi tukee yksilöitä elämään kokonaisuudessaan hyvää ja merkityksellistä elämää. MBB®-menetelmän avulla työn kuormittavuus vähenee, jolloin myös riski uupua tai sijaistraumatisoitua pienenee.
Tutkittua, turvallista ja vaikuttavaa
Mind-Body Bridging -terapian (MBB®) on kehittänyt psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Block. MBB® on näyttöön sekä aivotutkimukseen perustuva terapeuttinen ja valmentava menetelmä, jonka vaikuttavuutta on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Terapia on sertifioitu näyttöön perustuvana interventiona USA:ssa. Mind-Body Bridging – päihderiippuvuusohjelma sekä -uniohjelma ovat hyväksytty USA:n kansalliseen käypähoitorekisteriin (NREPP). Suomessa Oulun Yliopisto on jo muutaman vuoden ajan tehnyt MBB-terapiaan liittyvää tutkimusta. Lisää tietoa vaikuttavuustutkimuksista löydät täältä: https://www.mbbfinland.fi/tutkimukset.
Kirjallisuusterapia
Kirjallisuusterapia tai sanataideterapia tarkoittaa terapeuttista prosessia, jossa hyödynnetään joko valmista kirjallista aineistoa tai itse tuotettua tekstiä. Terapian ytimessä myös kirjallisuusterapiassa on dialogi ja kohtaaminen terapeutin kanssa. Prosessille sovitaan henkilökohtaiset tavoitteet ja menetelmät.
Kirjallisuusterapia tukee tunteiden ilmaisua ja tunnesäätelytaitoja, sanoittaa kiperiä ihmissuhteita ja kokemuksia sekä auttaa artikuloimaan ja käsittelemään monenmoisia elämän haasteita ja kipeitä muistoja. Kirjallisesti jaettu kokemusmaailma ja terapeutin kanssa kohdatuksi tuleminen vahvistavat itsearvostusta.
Kirjallisuusterapia kehittää myös keskittymiskykyä. Terapeutin kanssa valikoitujen teosten lukeminen ja oma kirjoittaminen avaavat vertaiskokemuksia ja parhaimmillaan uusia näkökulmia omaan elämään.
Kirjallisuusterapia sopii käytettäväksi osana monenlaista terapiaa; yksilöterapiaa ja pariterapiaa, seksuaaliterapiaa, päihdeterapiaa jne.
Kirjallisuusterapiaa meillä tarjoaa Anja Snellman.
Taideterapia
Taideterapia tarjoaa vaihtoehdon verbaaliterapioille. Kunkin asiakkaan työskentelyprosessi on ainutlaatuinen ja uniikki. Ekspressiivinen taideterapia integroi yhteen erilaiset taidemuodot. Työskentelyn näkökulma on vahvasti monitaiteinen. Kuva, musiikki, draama, runous, tanssi, liike, kirjoittaminen sekä tarinankerronta yhdistyvät toisiinsa ainutlaatuisella tavalla.
Taideterapiassa on kyse vuorovaikutuksesta, oppimisen tervehdyttävästä ja uutta luovasta muutosprosessista. Yksilöllinen uusiutuminen on jokaiselle ihmiselle mahdollista läpi koko elämän. Taideterapeutti on suhteessa asiakkaaseensa rinnalla kulkija, havainnoija ja peili. Terapeutin tehtävänä on tukea asiakasta löytämään uusia itseilmaisunsa keinoja omille tunteilleen ja kokemuksilleen. Uusien näkökulmien etsiminen on myös tärkeää.
Työskentelyprosessi käynnistyy aina tavoitteiden asettamisesta ja yhteistyön rakentamisesta.
Taideterapiatyöskentelyssä lähtökohtaisesti keskitymme nykyhetkeen ja käsillä oleviin toimintamahdollisuuksiin. Avoimuuteen pyrkivä vuoropuhelu taideterapiassa luo pohjan turvalliselle vuorovaikutukselle. Kyselemisen ja ihmettelemisen taito taideterapiaprosessin sisällä on tärkeää ja tukee asiakkaan oman kasvun prosessia. Asiakas alkaa vähitellen siirtää terapiassa oppimaansa oman arkielämänsä rakennusaineeksi. Yksilön oppimisprosessilla voidaan nähdä näin myös välillisiä ja positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan.
Taideterapiatyöskentely on tavoitteellista ja strukturoitua. Ekspressiivisen taideterapian näkökulma on fenomenologinen, ilmiöitä tutkiva ja filosofinen. Taideterapeuttiset menetelmät voivat olla myös opetuksen ja työnohjauksen välineitä. Työnohjaus on väline oman työn sisällölliseen tutkimiseen, kehittämiseen ja laadun tarkkailuun.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapia on musiikkia ja terapiaa yhdistelevä terapiamuoto, jossa musiikin eri elementtejä kuten rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, ja dynamiikka, käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Musiikkiterapiaistunto on luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja.
Musiikkiterapian menetelmät ovat esimerkiksi improvisaatiot soittimilla ja äänellä, laulaminen ja soittaminen, musiikin kuunteleminen, laulujen tekeminen, kehonilmaisu, piirtäminen ja maalaaminen, kirjoittaminen ja sanoittaminen. Menetelmien yhdistäminen on osoittautunut tehokkaaksi saavuttamaan asetettuja terapiatavoitteita.
Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille.
Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten, että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Sen avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa, edistää itsetuntemusta sekä kehittää elämänhallintaa. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa aikaan vuorovaikutusta, antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Musiikkia käytetään hyväksi myös kivun hoidossa.
