Psykoterapeutti on Valviran laillistama ja nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hänellä on vähintään kolmevuotisen jatkokoulutus oman pohjakoulutuksensa lisäksi. Pohjakoulutukseltaan suurin osa psykoterapeuteista on psykologeja, erikoissairaanhoitajia tai psykiatreja eli psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä. Psykoterapeutti on käynyt myös oman psykoterapian. Koulutus pitää sisällään teoriaopetuksen lisäksi potilastyötä, sekä ohjatun työnohjauksen. Työnohjaus on tärkeää myös jatkossa, sillä se auttaa psykoterapeuttia työskentelemään asiakkaiden kanssa vaikeiden asioiden keskellä.
Valvira eli entinen TEO (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) myöntää terapiakoulutuksen saaneelle oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike. Terapeutin koulutus sisältää Valviran sille määräämät kriteerit. Psykoterapeutin pätevyyden voit tarkastaa Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä.
Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa tai lääkärin lähetettä. Moni käykin psykoterapiassa tutustumassa itseensä, omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Toisinaan on tärkeää vain puhua ammatti-ihmiselle huolistaan ja elämäntilanteestaan. Tärkeää on, että pystyt itse määrittelemään niitä asioita joita haluat tuoda keskusteluun psykoterapeutin kanssa, koska näin saat psykoterapiasta parhaimman hyödyn. Hyvä terapeutti osaa kyllä myös ohjata sinua eteenpäin, jos tuntuu, että ajatukset ja asiat puuroutuvat.
Valtaosa asiakkaista on kuitenkin hakeutunut psykoterapiaan masentuneisuuden, ahdistuneisuuden, pelkojen tai muun mielenterveyteen ja/tai psyykkiseen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi. Tällaisessa tapauksessa psykoterapiasta voidaan puhua hoitona tai kuntoutuksena ja silloin on mahdollista hakea Kelalta kuntoutustukea.
Suurin osa ihmisistä tuntee olonsa epävarmaksi tai jännittyneeksi kun varaa ensimmäistä kertaa aikaa psykoterapeutille. Sinua saattaa mietityttää myös se, millaisen suuntauksen omaavan psykoterapeutin valitset, onko terapeutin sukupuolella merkitystä ja kuinka joustavasti terapeutin vastaanotolle pääsee. Hoitava lääkäri on myös saattanut suositella jotakin tiettyä terapiasuuntausta sinulle. Yksi tärkeä kriteeri valittaessa psykoterapeuttia on juuri psykoterapeutin terapiasuuntaus ja suuntauksista löytyy paljon tietoa eri sivuilta. Tutustumiskäyntejä psykoterapeutille on hyvä olla 1-3, jolloin asiakas ja psykoterapeutti voivat yhdessä miettiä yhteistyötä. Tavoite on, että yhdessä saamme luotua turvallisen ilmapiirin, jossa on tilaa kaikenlaiselle ajatuksille ja tunteille.
Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta: http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
Psykoterapeuttien käyntihinnat esimerkiksi yksilöpsykoterapiassa ovat koulutus- ja kokemustasosta riippuen keskimäärin noin 100–120 euroa 45 minuutin käynniltä.
Kela tukee lasten, nuorten ja aikuisten psykoterapiaa lakisääteisenä kuntoutuksena. Saadaksesi Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan tarvitset hoitokontaktin psykiatrian erikoislääkäriin ja häneltä b-lausunnon, jossa hän puoltaa sinulle psykoterapiaa. Lausunnon edellytyksenä on diagnoosi ja tavallisesti jo olemassa oleva yhteistyösuhde psykoterapeuttiin. Tukea haetaan Kelasta. Hakemukseen liitetään lääkärin lausunto sekä oma arvio psykoterapian tarpeesta. Terapiakäyntejä myönnetään tavallisesti vuodeksi kerrallaan.
Myös pari- ja perhepsykoterapiaan on mahdollista saada Kela-korvausta.
Kelan enimmäiskorvausmäärät kuntoutuspsykoterapiassa ovat:
Useat työnantajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että työntekijä haluaa hoitaa psyykkistä hyvinvointiaan. Työnantaja voi sitoutua maksamaan lyhyen psykoterapiajakson. Työpaikkasi työterveyshuollosta voi tiedustella, kattaako yrityksen työterveyssopimus psykoterapiakäyntejä.
Psykoterapiassa on useita suuntauksia, joissa ihmismieltä lähestytään hieman eri näkökulmista. Suuntausten tuloksellisuudessa ei tutkimusten mukaan ole merkittäviä eroja. Tärkeintä terapeuttisessa työskentelyssä on asiakkaalle sopiva työskentelytapa sekä terapeutin ja asiakkaan välinen toimiva yhteistyö.
Integratiivisella psykoterapialla tarkoitetaan psykoterapiaa, joka yhdistää teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.
Psykodynaamisessa perinteessä ajatellaan, että kun ihminen tulee tietoisemmaksi tavoistaan kokea asioita ja pystyy tarkastelemaan ristiriitaisia kokemuksiaan, hänen ahdistuksensa vähenee ja hän pystyy tekemään tietoisempia valintoja siitä, miten haluaa elää. Ajatellaan, että vaikka aluksi tietoisuus jopa lisäisi ahdistusta niin pidemmällä tähtäimellä tutkiva ote, jossa asiakasta ei ohjailla tai tarjota hänelle pikaisia ratkaisuja tuottaa kestävän lopputuloksen.
(rinnakkaisia termejä: Psykoanalyyttinen psykoterapia, analyyttinen psykoterapia)
Kognitiivisessa psykoterapiassa ajatuksena on, että tutkimalla ongelmallisia ajatuksiamme ja muokkaammalla niitä joustavammiksi, voimme vaikuttaa tapaamme tuntea ja kokea asioita. Osassa kognitiivisista psykoterapioista painotetaan enemmän nykyhetkeä ja osassa tutkitaan enemmän yhteyksiä lapsuuden kokemuksiin ja matkan varrella opittuihin käsityksiin itsestä ja maailmasta. Myös tunnekokemuksiin keskittymisen painotus vaihtelee.
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskeistä on psykoterapian pohjautuminen kokeelliseen tutkimukseen, ja suuntauksessa on muita suurempi painotus näkyvien oireiden suorassa lievittämisessä.
Ajatuksena on, että olemme elämämme aikana oppineet näkemään ihmisiä tietynlaisissa rooleissa ja alamme näkemään myös uusia ihmissuhteita näiden meille tuttujen roolien ja tutun kaavan mukaan. Tulemalla tietoisemmaksi näistä käsityksistämme, pystymme joustavammin näkemään myös uusia vaihtoehtoja tavoille olla toisten kanssa ja uudenlaisia rooleja.
Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa korostetaan yksilön voimavaroja ja terapian pääpaino on nykyisyyden ja tulevaisuuden käsittelyssä menneisyyden sijaan.
(Rinnakkaisia termejä: voimavarakeskeinen psykoterapia, voimavarasuuntautunut psykoterapia / ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapia. Huom: Voimavarakeskeinen perheterapia on kuitenkin erillinen suuntaus.)
Kriisi- ja traumapsykoterapia ovat terapiamuotoja, jotka on kehitetty tukemaan traumaattisten tapahtumien käsittelyä ja traumaperäisten häiriöiden hoitoa. Kriisiterapiassa keskitytään tyypillisesti nimenomaan yksittäiseen traumaattiseen tapahtumaan kuten äkilliseen onnettomuuteen, läheisen kuolemaan tai raiskauksen uhriksi joutumiseen. Osaamista ja lisäkoulutusta kriisien ja traumaattisten tapahtumien hoidossa on usein jonkin verran myös muiden psykoterapiasuuntausten psykoterapeuteilla ja osa muista psykoterapeuteista ovat käyneet täydennyskoulutuksia traumaattisten tapahtumien hoidosta.
Ryhmäpsykoterapiassa käsitellään samoja teemoja kuin yksilöpsykoterapiassa. Ryhmäpsykoterapiassa näitä teemoja käsitellään ryhmässä keskustellen ja ryhmäkoko on 5-8 henkilöä. Ryhmäpsykoterapian tavoitteena on auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja tunteitaan, aiempia ihmissuhteita ja vuorovaikutuskokemuksia sekä ihmissuhteisiin vaikuttavia tekijöitä. Lue lisää ryhmäpsykoterapiasta https://vaestoliitonterapia.fi/ryhmapsykoterapia/
Kuvataidepsykoterapia on psykoterapiaa, jossa asiakkaan on mahdollista ilmaista itseään sekä sanallisesti että kuvallisesti erilaisten tarjolla olevien taidemateriaalien avulla. Luova, taiteellinen työskentely on asiakkaan kasvun ja kehityksen palveluksessa.
