Perheen kommunikointi ja tunteiden näyttäminen – Perhe ja vanhemmuus, osa 2

Perheen kommunikointi ja tunteiden näyttäminen on neliosaisen Perhe ja vanhemmuus -blogisarjan toinen osa. Uusi blogikirjoitus julkaistaan torstaisin.

Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, miten tunteet perheessä näyttäytyvät. Tunteet ovat läsnä elämässämme kaiken aikaa. Perheen aikuiset ovatkin joskus haastavalta tuntuvan tehtävän äärellä, kun täytyy tulla toimeen omien tunteiden kanssa ja vieläpä auttaa ja ohjata lapsia heidän tunnetaidoissaan.

Saako kaikkia tunteita näyttää?

Perheessä lapset oppivat aikuisilta tunteiden tunnistamista ja niiden käsittelyä. Perinteisesti lasten tunneilmaisuja on pyritty hillitsemään ohjaamalla siihen, että epämiellyttäviksi koettuja tunteita ei saisi näyttää. Kiukutteleva lapsi koetaan usein hankalaksi. Kyllähän se onkin vanhemmille haaste asettua kiukuttelevan lapsen rinnalle auttamaan kiukun säätelyä ja jakamaan lapsen tunnetta. Joskus vanhemmat koittavat mukautua lapsen tahtoon siten, ettei kiukkua tai surun tunnetta tulisi lapselle. Kun lapsen tärkeä lelu menee rikki, voi olla, että nopea lupaus uuden lelun ostosta hillitsee harmin tunnetta. On kuitenkin tärkeää, että lapsi saa oppia tuntemaan monia tunteita ja saa kokemuksia siitä, että tunteet eivät ole vaarallisia. On tärkeää oppia, että vaikeatkin tunteet menevät ohi ja on lupa hakea aikuisilta tukea niiden käsittelyyn.

Vahvoissa tunteissa aikuisen myötätuntoinen läsnäolo ja jakaminen yleensä auttavat. Jos lapsi pettyy, kun ei saa tahtoaan läpi, voi asettua lapsen rinnalle ja tukea häntä tässä kokemuksessa. Kuitenkaan vanhemman ei tule antaa periksi lapsen tahdolle vain siksi, että hän osaa ilmaista tunnettaan voimakkaasti.

Vahvat tunteet tuovat haasteita kommunikaatioon

Joskus haasteena perheessä ovat aikuisten vahvat tunteet. Arjessa tunteiden kokemiseen ja ilmaisuun vaikuttavat myös esimerkiksi kuormittuneisuus tai tyytymättömyys vastuiden jakoon käytännön asioissa ja lasten hoidossa. Kun tunteet käyvät kuumina, ei yleensä neuvottelulle ja rakentaville ratkaisuille ole tilaa. Aikuinenkin saattaa mennä lapsenomaiseen tilaan kokiessaan riittämättömyyttä tai vaikkapa epäoikeudenmukaisuutta. Kun ollaan kiihtyneitä, on vaikea tuntea empatiaa toista kohtaan. Omista kokemuksista viestitään ehkä siten, ettei viesti tavoita kumppania, vaan synnyttää tarpeen puolustautumiselle tai vastahyökkäykselle.

Omiin tunteisiin kannattaakin tutustua rauhassa ja opetella itse säätelemään niitä. Kun huomaa itse kiihtyvänsä, voi kysyä itseltään: ”Mitä minä tarvitsen päästäkseni jälleen parempaan vireystilaan?” Monet tarvitsevat tällöin aikalisän ollakseen hetken yksin tai tehdäkseen jotain, jonka tietää auttavan tai rauhoittavan omaa kiihtymystä. Tästä tarpeesta kannattaa myös kommunikoida toiselle, koska jos itse vetäytyy tilanteesta, ei toinen voi ymmärtää sitä, ellei siitä kerro. Voi vaikkapa sanoa: ”Nyt tarvitsen hetken aikaa ajatteluun ja rauhoittumiseen, jatketaan tätä keskustelua hetken päästä”. Näin toinen ei tunne itseään hylätyksi tai sivuutetuksi.

Tunteiden säätely helpottaa kommunikointia

Perheessä jokaiselle tulisi osoittaa arvostusta ja kunnioitusta. Lapset oppivat aikuisten asenteista ja puhetavoista. Jos aikuiset käyttäytyvät riitatilanteissa toisiaan kohtaan toistuvasti huonosti, mutta vaativat lapsilta hyvää käytöstä, on se ristiriitaista lasten kannalta eikä tue vakaata ilmapiiriä perheessä. On hyvä käydä perheessä keskustelua siitä, mikä on hyvää tunneilmaisua ja miten ristiriitoja voisi selvittää siten, että turvallinen ilmapiiri säilyy. Aikuisillakin on tunteita ja saa ollakin. Ne ovat arvokkaita ja niillä on tärkeä viesti tunteiden kokijalle. Lastenkin on hyvä nähdä ja oppia, että aikuisten ja lasten tunteiden säätely on erilaista. Lapset vielä opettelevat tunteiden kanssa toimeen tulemista eri kehitysvaiheissaan ja aikuiset auttavat siinä. Aikuiset ovat taas vastuussa omista tunteistaan ja niiden käsittelystä. Puolisot voivat auttaa toisiaan tunteiden kokemisessa ja ilmaisemisessa. Keskinäinen myötätunto ja toisen kuuntelu ovat avainasemassa siihen, että puolisot voivat kulkea toistensa rinnalla erilaisissa tunteissa ja jakaa niitä keskenään.

Perhe ja vanhemmuus -blogisarja syventyy perheen erilaisiin vaiheisiin ja ilmiöihin. Blogisarjan neljä osaa käsittelevät perheeksi kasvamista, aikuisten välistä kommunikointia, sisarusten välistä suhdetta sekä vanhempien eron vaikutusta perheeseen. Perhe ja vanhemmuus -sarjan kirjoittaja Marja Laakso on pari- ja perhepsykoterapeutti, erityisopettaja ja työnohjaaja.

Lue myös:

Meistä tulee perhe! – Perhe ja vanhemmuus, osa 1
Sisarusten nahistelu – Perhe ja vanhemmuus, osa 3
Ero – Perhe ja vanhemmuus, osa 4

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 0922805267 tai nettiajanvarauksesta.