Sisarusten nahistelu – Perhe ja vanhemmuus, osa 3

Sisarusten nahistelu on neliosaisen Perhe ja vanhemmuus -blogisarjan kolmas osa. Uusi blogikirjoitus julkaistaan torstaisin.

Missä kulkee raja sisarusrakkauteen kuuluvan kinastelun ja väkivallan välillä?

Perhe- ja paripsykoterapeutin työssä olen pohtinut asiakkaiden kanssa myös sisaruutta monesta näkökulmasta. Joskus vastaanotollani on ollut perheitä, joissa on ongelmia sisarusten välillä siten, että vanhemmat ovat tunteneet huolta ja voimattomuutta. Sisarusten välillä on ollut riitelyä, joka on kasvanut toistuviksi väkivaltaisiksi konflikteiksi. Perheen vanhemmat ovat pohtineet, että missä menee normaalin raja? Kun he ovat ottaneet lasten väliset ongelmat päivähoidossa, koulussa tai vaikkapa neuvolassa esille, on asiaa toisinaan vähätelty. No, sisaruksethan usein tappelevat, se kuuluu normaaliin perheen arkeen. Nämä kommentit ovat herättäneet minut myös terapeuttina, koska ne kuulostivat kumman tutuilta. En kai ole niitä käyttänyt itsekin?

Tähän teemaan ovat heränneet myös jotkut aikuiset, jotka ovat muistelleet lapsuuttaan. Näiden aikuisten lapsuuteen on kuulunut pilkkaa, turvattomuutta ja väkivaltaa. Ei äidin tai isän taholta, vaan siskon tai veljen tai sisaruksen asemassa olevien, esimerkiksi kasvattisisarusten taholta. He ovat kokeneet, että kukaan ei puutu eikä välitä.

Sehän on vain sisarusten keskinäistä nahistelua.

Olen myös tavannut näitä sisaruksia, jotka ovat kokeneet olevansa vastuussa vaikeasta käytöksestään sisarustaan kohtaan. Vaikeita tunnekokemuksia aiheuttavia muistoja ovat nämäkin. Perheen lasten vaikeisiin tilanteisiin puuttuminen on vanhempien vastuulla. Lapset eivät voi tilanteisiinsa vaikuttaa, elleivät aikuiset ota asiaa vakavasti.

Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun huomaavat sisarusten välisen normaalin kinastelun kasvavan repiviksi riidoiksi ja jopa väkivallaksi?

Vanhempien tehtävänä akuutissa tilanteessa on pysäyttää konfliktitilanne ja omalla toiminnallaan palauttaa sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Kun tunteet ovat tasoittuneet, tulee vanhempien keskustella lastensa kanssa siitä, mitä on tapahtunut ja pohtia vaihtoehtoisia tapoja toimia ristiriitatilanteissa. Tässäkin asiassa tulee lapsille osoittaa ymmärrystä ja empatiaa, mutta myös turvallisen ja hyväksyttävän toiminnan raja. Tämä raja täytyy vanhempien ensin selvittää myös itselleen, niin että siitä vallitsee aikuisten kesken yhteinen näkemys.

Kun tilannetta saadaan eteenpäin, siitä hyötyy koko perhe. Sisarusten välille ei muodostu välejä haittaavaa katkeruutta ja lapset saavat kokemuksia siitä, että vaikeisiin asioihin voi vaikuttaa omalla toiminnalla ja tekemällä yhteistyötä muiden kanssa. Myös se, että vaikeat tunteet otetaan todesta ja vaikealle tilanteelle haetaan apua, on usein perheen hyvää yhteyttä vahvistava kokemus. Myös uusioperheissä tai niissä perheissä, joissa koetaan muuten muutoksia, voi sisarusten välille syntyä jännitteitä, joissa tarvitaan pysähtymistä ja yhteistä työskentelyä, jotta kaikki perheen jäsenet voivat kokea voivansa hyvin. On tärkeää, että myös lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät aikuiset ottavat sisarusten väliset asiat puheeksi vanhempien kanssa silloin, kun huomaavat niissä pulmia. Mitä aikaisemmin ne huomataan ja pyritään auttamaan perhettä, sitä helpompi on perheen navigoida näistä ongelmista ulos.

Hae apua sisarusten välisiin ongelmiin ajoissa

Jos lasten väliset konfliktit tuottavat toistuvasti ongelmia, eikä niitä saada ratkaistuksi omin voimin sopivassa ajassa, esimerkiksi muutamassa viikossa, tulee perheen hakea apua. Näin tulee toimia hyvin pikaisesti, jos tilanteet osoittautuvat erityisen väkivaltaisiksi tai muuten välittömästi vahingoittaviksi. Apua voi hakea esimerkiksi perheneuvolasta.

Myös Väestöliiton Terapiapalveluiden terapeutit voivat auttaa näissä asioissa perheterapian keinoin. Perheterapiassa jokaisen kokemuksia ja ajatuksia kuullaan ja mietitään yhdessä toimia tilanteen korjaamiseksi. Toisinaan perheterapiaprosessissa voidaan työskennellä joitakin kertoja myös yhden perheenjäsenen kanssa tai siten, että osa perheestä on paikalla. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun on tarpeen etsiä keinoja lapsen tai nuoren omaan tunnesäätelytaitoon tai miettiä sitä, kuinka aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta säätelemään omaa vaikeaa tunnettaan ilman, että purkaa sitä esimerkiksi sisarukseensa. Korona-aikanakaan ei kannata jäädä ilman apua, koska työskentelyn voi aloittaa vaikkapa etäyhteydellä ja osa työntekijöistä työskentelee myös lähitapaamisilla kasvomaskien ja turvavälien kanssa.

Lue lisää Väestöliiton Terapiapalveluiden perheterapiasta.

Perhe ja vanhemmuus -blogisarja syventyy perheen erilaisiin vaiheisiin ja ilmiöihin. Blogisarjan neljä osaa käsittelevät perheeksi kasvamista, aikuisten välistä kommunikointia, sisarusten välistä suhdetta sekä vanhempien eron vaikutusta perheeseen. Perhe ja vanhemmuus -sarjan kirjoittaja Marja Laakso on pari- ja perhepsykoterapeutti, erityisopettaja ja työnohjaaja.

Lue myös:

Meistä tulee perhe! – Perhe ja vanhemmuus, osa 1
Perheen kommunikointi ja tunteiden näyttäminen – Perhe ja vanhemmuus, osa 2
Ero – Perhe ja vanhemmuus, osa 4

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 0922805267 tai nettiajanvarauksesta.